torstai 14. kesäkuuta 2018

Italialaista treeniä ja ajatuksia treenaamisesta

Gini

Olen suunnattomasti nauttinut Ginin kanssa treenaamisesta nyt kun olen saanut tekemiseen itseni kanssa rauhan ja turha suorittaminen on jäänyt vähemmälle, niin kuin elämässä muutoinkin. Jokainen ihminen kaipaa positiivisia haasteita elämässä. Tämä koiratouhu on just täydellinen aivojumppa minulle, riittävä.

Koiran kanssa ratkaisut on omissa käsissä ja onnistuminen hyvin pitkälti omassa käytöksessä ja fiiliksessä. Koira tunnistaa kaikki mielenkäänteet vaikka ei itse niitä heti tunnistaisikaan. Toki myös oma päättäväisyys vaikuttaa kaikkeen eli siihen mitä annan tehdä ja mitä en. Lasten ja koiran kasvatus on hyvin pitkälle samaa kauraa. Koira välittää sekä pysyy aina rinnalla kun huomaa että sillä on selkeät rajat ja turvallinen olo, ruokaa, lämpöä ja läheisyyttä sopivassa mittasuhteesaa. Sairaana olen huomannut että koira reagoi minun jokaiseen olotilaan, hoivaa ja on tukena. Pää rinnalle kun itkettää ja hellä kuonolla tökkiminen kun en ole liikkunut sängystä tunteihin.

Uutta o


Koiran kehitysvauhti sanelee tahdin treenata eikä se piinaava oma ajatus että minun on oltava valmis ja osattava kaikki kun menen koulutukseen. Paineita ei luo kukaan muu kuin minä itse koiranohjaajana. Koulutukseen mentäessä ei tarvitse olla valmis eikä sinne mennä näyttämään omaa osaamista. Toki koulutusryhmän mukaista osaamista vaaditaan. Kisaryhmittely on siinä hyvä määre.

Laura Lazzaretto


Olin ilmoittautunut italialaisen huippukouluttajan Laura Lazzaretton koulutukseen. Aamulla junnutreenit jäi kuitenkin välistä. Minua nukutti edellisen päivän erämessujen haastattelustressin purkautuessa ja muutaman oluen jälkeen voin todella pahoin (joita en tietenkään saisi juoda). Halusin silti päästä paikalle.

Sain mahdollisuuden olla mukana voittajaluokan treeneissä iltapäivällä. Olin hiukan häpeissäni sillä pääsimme vasta alokasluokan läpi ja avotreenejä ei olla vielä ehditty tekemään. Tuntui että olemme tiellä ja hidastetaan tahtia. Olin väärässä. Emme vieneet sen enempää aikaa kuin muutkaan.

Eteen.


Loistavia treenivinkkejä! Ginillä on kitkettäviä toimintoja joiden kanssa töitä riittää. Ihana huomata että me emme ole toivottomia ja rapakunnossa. Pikemminkin hyvää hiljaista vauhtia kipuamassa eteenpäin kohti omia tavoitteita ja syksyn metsästysreissuja.

Onnistunut nouto


Yhteistyöstä kaikki on kiinni. Pillitottelevaisuus on oltava varmempi ja ohjauksen on oltava kunnossa ennen kuin siirrytään eteenpäin. Minun on opittava luottamaan koiraan täysin ja koiran minuun. Luottaminen on minulla muutenkin vaikea rasti eikä se heti siitä parane. Koiraani luotan kuitenkin siihen nähden eniten.


Kävele koiran luo ja kerro jos hän tekee väärin


Lauralta käteen jäi muistutus siitä että kävele. Mene koiran luo jos se tekee väärin. Kerro se hänelle. Poimi treeneissä pienet virheet ja hinkkaa niitä. Oli se sitten lähihaku, suoralinja, käsiohjaus... vaadi koiralta sitä mitä aiot tehdä.

Suuret kiitokset Minja Vitikalle järjestelyistä ja aivan mahtavalle porukalle! Laura Lazzarettolle suuren suuret kiitokset ohjauksesta.

Paras ystävä

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Metsästyshaulikon hankinta - Uusia tuulia elämässä

Tehtaasta lainassa ollet aseet eivät ole omia. Oma se sen olla pitää.


Metsästysaseen hankkiminen on aina yhtä mielenkiintoinen prosessi. Olen jälleen tässä kutkuttavassa tilanteessa. Vaihtoehtoja on paljon. Merkkejä laidasta laitaan. Isot merkit, pienet merkit. Italia vs. muu maailma. Sitten lajitellaan hyvät ja huonot merkit mutta mikä tekee metsästysaseen? Miten voidaan sanoa jotain merkkiä huonoksi jos sillä todistetusti osuu niin kiekkoon kuin riistaankin.

Itse olin aiemmin vannoutunut Berettan käyttäjä mutta kuten jo isoon ääneen ilmoitin niin meille ei enää koskaan tule Berettaa. Seison edelleen päätökseeni takana. Aseessahan ei sinänsä ole muuta vikaa kuin että se on yhteydessä Sakoon enkä suoranaisesti halua heille yhtään ylimääräistä ja ilmaista mainosta, mitä he aikaisemmin saivat. Netistä aseartikkeleita lukiessa, mallistoja selaillessa ja asehyllyn edessä mieheni ja minä hypätään kyseisen merkin yli aivan kuin sitä ei olisikaan. Tuskin heidän mahti saa kolahdusta yhden bloggajan boikotista.

No mitä sitten jää? Meidän asekaapista löytyy metsästysjousen lisäksi puolari ja pumppuhaulikko. Pumppua ei kumpikaan käytä ja puolari ei ole mun juttu. Tarve on siis on todellinen. Kerrankin olen päättänyt elää oman intuition ja kiinnostuksen mukaan, en niinkään ajatellut rynnätä merkki edellä jotta pääsisin brassailemaan se olalla, vaan tällä kertaa tuijotan ensisijaisesti perheemme kukkaroon. Työkyvyttömänä, irtisanoutuneena ja osa-aikaisena aikuisopiskelijana rahaa ei suoranaisesti virtaa ovista ja ikkunoista mutta ollaan silti äärettömän onnellisia sillä liha ei pakastimesta lopu.

Olen katsellut pienempiä merkkejä ja kerron valintani kunhan haulikko saadaan kaupasta kotiin enkä tuo merkkejä esille nyt. Heitä vinkkejä ja omia kokemuksia muista kuin suurten asejättien metsästyshaulikoista.  Katselen haulikkoa linnustukseen, jänis ja kettu touhuin. Puinen tukki ja saa olla raskaskin. Light -versiot ei ole mun juttu.

Uusia tuulia - Blogi palaa kotiin

Yhteistyö Metsästys ja Kalastus -lehden kanssa päättyy yhteistuumin. Haluan antaa blogipaikkani Eräverkossa jollekin muulle, uudelle kasvolle. Ole siis rohkeasti yhteydessä Eräverkon tekijöihin jos bloggaaminen hyvässä porukassa kiinnostaa!

Minun on aika siirtyä jälleen eteenpäin! Blogi siirtyy omalle sivulle virallisesti heinäkuussa. Omalla sivustollani kävijämääriä on ollut runsaasti vaikka en sitä edes päivitä. Muutos on harkittu ja elämässä oma fiilis ratkaisee.  On ihana palata kotiin!

tiistai 16. elokuuta 2016

Blogin uusi koti löytyy Eräverkko.fi -sivustolta!

Töttöröö! Vuoden blogihiljaisuus on nyt virallisesti päättynyt. Menin tekemään naimakaupat Metsästys ja Kalastus -lehden kanssa ja seuraavat 6kk blogiani voitte lukea www.eraverkko.fi -sivustolta. Juttuja ilmestyy 4krt/kk. Facebook ja Instagram -päivityksiä kannattaa seurata jos haluaa pysyä menossa mukana tiiviimmin.

Tämä vanha sivusto ei katoa mihinkään mutta päivityksiä tänne ei juurikaan ilmesty. Vanhoja juttuja täältä voipi toki lukea.

Muuttoa juhlitaan Keski-Suomen metsästäjäliiton ja Naissaaren kahvihuoneen Riistaa grillissä -illallisella, jonka jälkeen startaan metsästyskauteni viikonlopun passituksella.

Tervetuloa uuteen kotiini! Ensimmäinen juttuni on luettavissa: https://www.eraverkko.fi/blogit/metsanneito/mekko-paalla-metsastava-neito-tassa-paivaa

...Uudet raamit eivät valitettavasti paranna juttujen laatua mutta elämäniloa on varmasti luvassa. Kuka sitä nyt jäykistelemään! ;)