maanantai 2. joulukuuta 2013

Hossan jahtilauantai

Oman jahtiosuuteni jälkeen kävin juttelemassa poroille mukavia. Luulen että me olemme samalla aaltopituudella...porot käy menaa aika hitaalla...

Pakko palata harmaan Joulukuun alkajaisiksi syksyyn. Metsäkanalinnustuksen viimeinen viikonloppu oli täynnä hyvää fiilistä ja huippu seuraa! Perjantaina suuntasin Suomussalmen ampumaradan kautta Hossaan. Radalla seuruetta opasti nuori skeet-ampuja, Pekka Heinonen. Trappia en ollut koskaan ampunut, vain skeettiä. Ihastuin lajiin oitis! Pientä viilausta ampuma-asentoon ja jo alkoi osumaan. Pakko oli osuakkin sillä sain ampua nuorenherran kilpa-aseella! Olin myyty! Kunniatehtävä! Ajatelkaa miten pienestä ihminen voi tulla iloiseksi!

Armi Salvinelli L1 - Ihan kiva ;)
Skeet-ampuja Pekka Heinonen, ei edes osunut..no ehkä pari kertaa..

Rakastun Hossaan aina uudestaan ja opastuskeskuksen yrittäjä on ihan huippu tyyppi. Kannattaa poiketa ohikulkiessa tai ihan tarkoituksella! Kiireellä ei kannata metsään mennä. Hyvä fiilis tulee rauhallisesta hetkestä. Hossassa on  uskomattoman kauniita maisemia ja keskellä -ei mitään (Me like!). Ihana rauha ympärillä ja helppo hengittää. Riistaa on mukavasti ja tilaa temmeltää. Mitäpä sitä muuta ihminen toivoisi?

Lauantaina aamusta tarkoituksen mukaisesti lähdettiin metsälle. Koiria oli kaksi. Yliviriili palkittu lintukoira, setteri, nimeltä Paris. Sain seurata ensimmäistä kertaa elämässäni setterin työskentelyä ja olin häkeltynyt. Koira huitelee sinne ja tänne ja seisoo ahkerasti metsoa, teertä ja pyytä ja taas mennään. Tilanteita oli mutta ne eivät vain tuottaneet tulosta...ketjumme ei ollut hiljaisimmasta päästä..liekkö siinä syy? :)... Virkistävää menoa mäyräkoiriin verrattuna! Seisoja olisi kyllä kiva..hmm.. mahtuisikohan meille vielä yksi esim. saksanseisoja mäykkyjen kaveriksi? ;)

Intensiivinen katse isäntään - Paris

Huippu tyyppi -Paris ei malta odottaa metsään pääsyä


Toinen porukka metsästi samaan aikaan toisaalla pystykorvan avustuksella. Reissulla Skeet-ampujasta kuoriutuikin ehta luodikkomies sillä Pekka sai saaliiksi koppelon pystykorvan haukusta...ammattilaisen elkein.. :)

Lauantai-iltana suunnistin kotiin ja aamulla Lahteen koiranäyttelyyn. Sillä reissulla karvaton karkkarimme napsautti itselleen ensimmäisestä näyttelystään käyttöluokasta erinomaisen! Heh, taisin jo siitä kirjoittaa... En vain kykene vieläkään käsittelemään asiaa hämmästelemättä. Häh, tuomari tykkäsi oikeasti meidän Maunosta! :D