lauantai 23. kesäkuuta 2018

Halpa ja hyvä haulikko - juttua haulikon hankinnasta

Hauska lukea vanhoja omia kirjoituksia haulikon hankinnasta. Ajatukset on muuttunut tai sitten ne on vain järkiintynyt, en tiedä. Haulikkojutut on suosittuja enkä ihmettele koska niin ne on minustakin mielenkiintoisia. En jaksa kuollakseni naputella teknisiä juttuja. Luen mieluummin muiden kirjoituksia ja varsinkin puolueettomia vertailuja…tosin niitä harvoin enää näkee joten lukuelämys loppuu usein lyhyeen. Aika moni kirjoitus lehdissä on maksettuja mainoksia joten niistä jutuista puuttuu se puolueettomuus. Itsekin olin puolueeton ennen, turhaan. Aivopesu on helppoa. Kirjoitan siitä myöhemmin.

Tää ei ole perus eikä halpa. Loistavan tuntuinen yksilö käsissä...sorsametsälle?


Tekniikasta puheenollen ja sivuhuomiona että olen viimeaikoina eksynyt tällaiselle sivustolle www.koeammunta.net – en tiedä sivustosta mitään enkä tiedä sen ylläpitäjiä mutta hauska idea ja ajanvietettä.

Haulikot menetin erossa muutama vuosi sitten ja se on pitkä tarina ja joka vanhoja muistelee niin sitä tikulla silmään (mulla on tällä hetkellä piikkisiat silmissä). Suorastaan rakastin Pigeonia, jolla louskutin radalla ja metsällä. Vaikka olen muita samanlaisia kokeillut niin ei se vaan lähde. Kiinnyn helposti minulle rakkaaseen asiaan ja enemmän vissiin kirpaisi ero haulikosta.. mutta se siitä.

Perushaulikko


Olen siis hankkimassa haulikkoa. Pikakertaus aiheeseen… En etsi mitään krumeluuria ja kallista vaan minun yksinkertaiseen tyyliin sopivaa perusrouskua linnustukseen ja pienriistaan. Työkaluksi jotkut sitä sanoo. Työkaluista on pidettävä huolta, muuten ne menee huonoksi eikä niillä sitten enää mitään tee. Oli se sitten minkä hintainen torrakko hyvänsä.

Laitoin Facebookissa Metsästäjät! -ryhmään päivityksen jossa tiedustelin onko kukaan saanut esim. Baikalilla riistaa. Kysymys oli avoin enkä viitannut että olisin Baikalia ostamassa. Toiseksi Baikal oli vain esimerkki. Yllätyin kuitenkin positiivisesti. Baikal on monella ja muutkin edullisemmat haulikot saivat kannatusta. Reagointeja tuli 452 ja kommentteja 608 sekä kommentointien kommentit päälle. Käy ihmeessä lukemassa ja osallistumassa halvempien haulikoiden iloitteluun.

Miksi maksaa paljon kun vähemmälläkin pääsee? Hyviä perusteluja löytyy eri hintaluokan vaihtoehtoihin. Asetta hankittaessa muiden käyttökokemuksia on mukava lukea mutta ne ei saa liikaa ohjata omia valintoja. On muistettava että se mikä sopii sinulle, ei välttämättä sovi toiselle ja tietysti toisinpäin. Siispä mietin että miksi suositella yhtään mitään? Voin vain kertoa millä itse tykkään ampua ja miksi.

Tällä olen treenannut radalla. Lainahaulikko.


Olen monelle kyselijälle sanonut että käy testaamassa avoimin mielin eri merkkejä, malleja ja hintaluokan aseita, jotta löydät itselle sopivan parhaiten. Miksi en nyt sitten itse tee niin? Koska olen laiska ja ampunut paljon eri hintaluokan haulikoilla eikä niistä kaikki olisi todellakaan sopinut minulle ilman perän muokkausta. Ehkäpä jopa voisin sanoa että vihdoinkin tiedän mitä haen.

Jokaisella merkillä on puolesta puhujia ja aina joku on paras ja joku huono, paska, suorastaan surkea. Jokaisella on suosikkimerkkejä jotka ovat osanneet mielikuvamarkkinoinnin tai juuri se ase miellyttää jonkun silmää enemmän kuin toinen. Omien mielikuvien perusteella ei kuitenkaan voi sanoa että joku on huono eikä sitä kannata ostaa. Voin kertoa että itseäni ei ihan hirveästi napostele mitä muut on mieltä siitä millä ammun. Esimerkiksi edesmenneen ukin yksipiippuinen on toimiva peli, edelleen. Sillä todistetusti saa vuosi toisensa jälkeen saalista, on kevyt kantaa ja hyvillä panoksilla kettu kellahtaa ns. kauaskin.

Joku kirjoitti Facebookissa että mikä on halpa. Sehän on jokaisen lompsan koosta kiinni. Mulla on iso lompsa (kooltaan, jotten hukkaa sitä) mutta se on sopivan tyhjä. Etsin alle tonnin haulikkoa, mielellään muutama satanen on ok. Mielestäni halvempia haulikoita ei pidä aliarvioida. Ei uusia eikä käytettyjäkään. Pääasia että osat on ehjät ja tekniikka toimii. Perä istuu minulle ja ase tuntuu olevan kaikin puolin balanssissa torsoni kanssa. Niin ja että saalis kuolee nopeasti, tosin omasta ampumataidosta kaikki lopulta on kiinni.

Rinnakkaispiippuinen on minun suosikki. Tää tuntui parhaimmalle.


Oma himoni kohdistuu rinnakkaispiippuisiin. Vanhoihin ja elämää nähneisiin mutta hyvä kuntoisiin haulikoihin. Rinnakkaispiippuinen sopii mun tyyliin ja tykkään ampua niillä. Se on iloista puuhaa. Tosin päällekkäispiippuinen 12/76 olisi järkivalinta ja jopa monipuolisempi. En ehkä halua olla järkevä joten katsotaan miten käy… ja toisaalta ei se Baikalkaan ole poissuljettu. Itseasiassa se on ihan varteenotettava vaihtoehto.

torstai 14. kesäkuuta 2018

Italialaista treeniä ja ajatuksia treenaamisesta

Gini

Olen suunnattomasti nauttinut Ginin kanssa treenaamisesta nyt kun olen saanut tekemiseen itseni kanssa rauhan ja turha suorittaminen on jäänyt vähemmälle, niin kuin elämässä muutoinkin. Jokainen ihminen kaipaa positiivisia haasteita elämässä. Tämä koiratouhu on just täydellinen aivojumppa minulle, riittävä.

Koiran kanssa ratkaisut on omissa käsissä ja onnistuminen hyvin pitkälti omassa käytöksessä ja fiiliksessä. Koira tunnistaa kaikki mielenkäänteet vaikka ei itse niitä heti tunnistaisikaan. Toki myös oma päättäväisyys vaikuttaa kaikkeen eli siihen mitä annan tehdä ja mitä en. Lasten ja koiran kasvatus on hyvin pitkälle samaa kauraa. Koira välittää sekä pysyy aina rinnalla kun huomaa että sillä on selkeät rajat ja turvallinen olo, ruokaa, lämpöä ja läheisyyttä sopivassa mittasuhteesaa. Sairaana olen huomannut että koira reagoi minun jokaiseen olotilaan, hoivaa ja on tukena. Pää rinnalle kun itkettää ja hellä kuonolla tökkiminen kun en ole liikkunut sängystä tunteihin.

Uutta o


Koiran kehitysvauhti sanelee tahdin treenata eikä se piinaava oma ajatus että minun on oltava valmis ja osattava kaikki kun menen koulutukseen. Paineita ei luo kukaan muu kuin minä itse koiranohjaajana. Koulutukseen mentäessä ei tarvitse olla valmis eikä sinne mennä näyttämään omaa osaamista. Toki koulutusryhmän mukaista osaamista vaaditaan. Kisaryhmittely on siinä hyvä määre.

Laura Lazzaretto


Olin ilmoittautunut italialaisen huippukouluttajan Laura Lazzaretton koulutukseen. Aamulla junnutreenit jäi kuitenkin välistä. Minua nukutti edellisen päivän erämessujen haastattelustressin purkautuessa ja muutaman oluen jälkeen voin todella pahoin (joita en tietenkään saisi juoda). Halusin silti päästä paikalle.

Sain mahdollisuuden olla mukana voittajaluokan treeneissä iltapäivällä. Olin hiukan häpeissäni sillä pääsimme vasta alokasluokan läpi ja avotreenejä ei olla vielä ehditty tekemään. Tuntui että olemme tiellä ja hidastetaan tahtia. Olin väärässä. Emme vieneet sen enempää aikaa kuin muutkaan.

Eteen.


Loistavia treenivinkkejä! Ginillä on kitkettäviä toimintoja joiden kanssa töitä riittää. Ihana huomata että me emme ole toivottomia ja rapakunnossa. Pikemminkin hyvää hiljaista vauhtia kipuamassa eteenpäin kohti omia tavoitteita ja syksyn metsästysreissuja.

Onnistunut nouto


Yhteistyöstä kaikki on kiinni. Pillitottelevaisuus on oltava varmempi ja ohjauksen on oltava kunnossa ennen kuin siirrytään eteenpäin. Minun on opittava luottamaan koiraan täysin ja koiran minuun. Luottaminen on minulla muutenkin vaikea rasti eikä se heti siitä parane. Koiraani luotan kuitenkin siihen nähden eniten.


Kävele koiran luo ja kerro jos hän tekee väärin


Lauralta käteen jäi muistutus siitä että kävele. Mene koiran luo jos se tekee väärin. Kerro se hänelle. Poimi treeneissä pienet virheet ja hinkkaa niitä. Oli se sitten lähihaku, suoralinja, käsiohjaus... vaadi koiralta sitä mitä aiot tehdä.

Suuret kiitokset Minja Vitikalle järjestelyistä ja aivan mahtavalle porukalle! Laura Lazzarettolle suuren suuret kiitokset ohjauksesta.

Paras ystävä

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Metsästyshaulikon hankinta - Uusia tuulia elämässä

Tehtaasta lainassa ollet aseet eivät ole omia. Oma se sen olla pitää.


Metsästysaseen hankkiminen on aina yhtä mielenkiintoinen prosessi. Olen jälleen tässä kutkuttavassa tilanteessa. Vaihtoehtoja on paljon. Merkkejä laidasta laitaan. Isot merkit, pienet merkit. Italia vs. muu maailma. Sitten lajitellaan hyvät ja huonot merkit mutta mikä tekee metsästysaseen? Miten voidaan sanoa jotain merkkiä huonoksi jos sillä todistetusti osuu niin kiekkoon kuin riistaankin.

Itse olin aiemmin vannoutunut Berettan käyttäjä mutta kuten jo isoon ääneen ilmoitin niin meille ei enää koskaan tule Berettaa. Seison edelleen päätökseeni takana. Aseessahan ei sinänsä ole muuta vikaa kuin että se on yhteydessä Sakoon enkä suoranaisesti halua heille yhtään ylimääräistä ja ilmaista mainosta, mitä he aikaisemmin saivat. Netistä aseartikkeleita lukiessa, mallistoja selaillessa ja asehyllyn edessä mieheni ja minä hypätään kyseisen merkin yli aivan kuin sitä ei olisikaan. Tuskin heidän mahti saa kolahdusta yhden bloggajan boikotista.

No mitä sitten jää? Meidän asekaapista löytyy metsästysjousen lisäksi puolari ja pumppuhaulikko. Pumppua ei kumpikaan käytä ja puolari ei ole mun juttu. Tarve on siis on todellinen. Kerrankin olen päättänyt elää oman intuition ja kiinnostuksen mukaan, en niinkään ajatellut rynnätä merkki edellä jotta pääsisin brassailemaan se olalla, vaan tällä kertaa tuijotan ensisijaisesti perheemme kukkaroon. Työkyvyttömänä, irtisanoutuneena ja osa-aikaisena aikuisopiskelijana rahaa ei suoranaisesti virtaa ovista ja ikkunoista mutta ollaan silti äärettömän onnellisia sillä liha ei pakastimesta lopu.

Olen katsellut pienempiä merkkejä ja kerron valintani kunhan haulikko saadaan kaupasta kotiin enkä tuo merkkejä esille nyt. Heitä vinkkejä ja omia kokemuksia muista kuin suurten asejättien metsästyshaulikoista.  Katselen haulikkoa linnustukseen, jänis ja kettu touhuin. Puinen tukki ja saa olla raskaskin. Light -versiot ei ole mun juttu.

Uusia tuulia - Blogi palaa kotiin

Yhteistyö Metsästys ja Kalastus -lehden kanssa päättyy yhteistuumin. Haluan antaa blogipaikkani Eräverkossa jollekin muulle, uudelle kasvolle. Ole siis rohkeasti yhteydessä Eräverkon tekijöihin jos bloggaaminen hyvässä porukassa kiinnostaa!

Minun on aika siirtyä jälleen eteenpäin! Blogi siirtyy omalle sivulle virallisesti heinäkuussa. Omalla sivustollani kävijämääriä on ollut runsaasti vaikka en sitä edes päivitä. Muutos on harkittu ja elämässä oma fiilis ratkaisee.  On ihana palata kotiin!