perjantai 27. maaliskuuta 2015

Tervastulet - kiperiä kysymyksiä metsästykseen liittyen


Olipas mukavat tervastulet Joensuussa! Totesimme juontajaparinani olleen Kuivalaisen Antin kanssa että voisimme hyvin perustaa juontokeikkaa harjoittavan duon..sen verran luontevasti homma hoitui. :D

Vaalitentissä peuran vapauttaminen jousimetsästykselle sai kannatusta ja ehdokkaita puhuttivat mm.metsästys luonnonsuojelualueilla ja eräasioiden opettaminen peruskoulussa sai voimakkaan kannatuksen. Suurpedot olivat myös luonnollisesti esille.

Tutkimuksen mukaan (johon viitattiin Vapaata Riistaa -blogissa) 61% suomalaisista kokee metsästyksen myönteisesti. Siispä tuntuu erikoiselta että kielteiset uutisoinnit ja aiheet saavat näinkin suuren huomion. Vai olisiko niin että muutamat kriittiset uutisoinnit leviävät positiivisia juttuja helpommin? Tästäkin oli puhetta..

Metsästysmatkailun lisääntyminen herätti myös keskustelua. Metsähallituksen tilaaman tutkimuksen mukaan Metsästysmatkailu tuo tuo Pohjois-Karjalaan noin parin miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus on noin 50 htv. Tämä siis vain valtionmailla.

Suomessa metsästystä pidetään jokamiehenoikeutena, johon jokaisella on mahdollisuus. Mahdollisuutta kuitenkin rajoittaa esimerkiksi seuraan pääsemisen vaikeus. Tämä näkyy ehkä selkeimmin Etelä-Suomessa. 

Jos metsästys on jokamiehenoikeus niin sitten varmaankin seuroihin pääseminenkin on jonkin sortin oikeus? Jos tällä viitataan valtionmailla metsästämiseen niin silloin Etelä-Suomessa Erälupa-alueita tulisi jollakin keinoin saada lisää...tämä ei tosin ollut päivän aiheena. :)

Miksi metsästysmatkailua pelätään tai koetaan uhkana? Miten yhteiskuntamme voisi tukea metsästysmatkailua, pienten matkailuyritysten ja toimijoiden yhteistyötä? Metsästysmatkailulla on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia, joten miksi emme tukisi matkailun lisääntymistä?

Näitä ja muita herkullisia aiheita oli esillä Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin järjestämässä Vaalitentissä. 

Todella mukava päivä ja oli ilo taas vierailla Joensuussa. Terveiset myös Pohjois-Karjalan Jahtinaisille! Teitä oli erityisesti mukava nähdä ihan livenä.


Heh, tajusin muuten taas että en ole edelleenkään Metsästäjäliiton jäsen. Ei ole kukaan koskaan kyllä ehdottanutkaan. :)

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Pohjois-Suomen erämessuille - Lippuja jaossa!


torstai 19. maaliskuuta 2015

Pinkki rengas silmässä eli jouskatreeniä radalla

Ennen laukaisua

Laukaisun jälkeen

Vika kierros

Treeni ei ollut huono, tuskin se koskaan on. Aina oppii jotain joko itsestä, aseenkäsittelystä tai ampumisesta. Kuten taulusta näkyy hajontaa oli normaalia enemmän.

Huomasin muutamia juttuja jotka vaikuttivat suoritukseen:
- Uusi stabi - ase tuntui erillaiselta tai oikeastaan painavalta vaikka eihän se stabi nyt paljoa paina
- Uusi jännetähtäin - pinkki on kiva mutta aluksi tujotin rengasta. Sitten pinniä ja ehkä vain muutaman kerran kohteeseen
- Ajatukset harhailivat pinkin renkaan, töiden ja kaiken muun siihen hetkeen sopimattoman aiheen välillä eli keskittyminen oli aluksi todella vaikeaa
- pitokäsi tärisee ja ase heiluu eli en käyttänyt vasemman käden lihaksia enkä ottanut pitoa kyljestä
- Välillä esiintyi silmiin pistävää nykäisyä laukaisussa vaikka liikkeen tulisi olla pehmeä ehkä koska keskityin liikaa kaikkeen muuhun
- Toisinaan puristin asetta vaikka kolme sormea oli "nyrkissä" kunnes lisäsin neljännenkin sormen "nyrkkiin" niin alkoi onnistumaan

Vaihe vaiheelta pääsin aika lähelle normaalia tilaa. Kahden tunnin treenissä pikkuhiljaa totuin uusiin pinkkeihin osiin ja rentouduin. Nyt vaan jatkuvaa treeniä jotta pääsen taas hyvään keskittymiseen ja käsiksi tähtäämiseen.

Olin jo välillä aika rikki. Olin varma että tähtäin oli liikahtanut tai nuolihylly vinossa...mutta turha syyttää hyviä välineitä kun itse on pinkin renkaan pauloissa.

Mitähän käy kun uusi tähtäin asennetaan.. kaikki alkaa taas varmaankin alusta. :)

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Aurinkoista sunnuntaitreeniä - jälkipito

Kukat on osa aurimkoista sunnuntaita..."Tyttöjenjuttuja" - Värit kohillaan :)

Sunnuntai, aurinko ja kevätfiilis. Sopiva sää kevään ensimmäiselle ulkotreenille. Viime ratatreenien jälkeen jäi huono maku ja olkapää kipeytyi pahemman kerran. Olen potenut öisistä oikean käden puutumisista, olkapäänsärystä sekä oikean yläselkälihaksen kireydestä. Sain myös mukavan kevätflunssan kaupan päälle...nyt jää ainakin lihastreenit väliin tulevalta viikolta.

Sillä se lähtee millä on tullutkin. vai miten se meni? Päätin tuhnuisesta olosta huolimatta lähteä nauttimaan aurinkoisesta säästä ja omasta-ajasta timantin kanssa.

Puhdistusta ja vahausta vailla sekä ruuvien tarkistus


Alan käydä kotini lähellä kehä kolmosen ulkopuolella erään kaverini pihapiirissä treenaamassa ampumista. Vihdoinkin saan mahdollisuuden ampua kahdet treenit viikossa. Talon isäntäkin ampuu jousella ja samanhenkinen seura ei ole pahitteeksi. Yhdessä on kivempi treenata. Toinen näkee virheet ja virheisiin pääsee kiinnittämään huomiota pikimmiten. Tänään treenailin kuitenkin yksin ja sekin oli kyllä mukavaa.

Aluksi meinasi mennä käpy nenään. Rikkoutunut jännetähtäin meinasi häiritä taas elämää kunnes sain pienen muovikappaleen pakotettua käännellen ja väännellen oikeaan kohtaan. Puoli tuntia säätämiseen meni ja yllättäen tähtääminen alkoi onnistumaan. Onneksi ensi viikolla saan jänteeseen renkaan. Se on niin hieno! Tulette yllättymään! :D

Tällä mä yritin pärjätä ja yllättävän hyvin meni :)


Pakko-ohjautuva jännetähtäin kuuluu Diamondin peruspakettiin ja sillä on kyllä ihan kelpo aloitella. Puoli vuotta se kesti..kunnes letku repesi.

Viime ratatreeneissä epäonnistuneiden laukausten ja pikkutyttömäisen kiukkukäyttäytymisen lomassa minulle jäi mieleen Jukan sanat. "Kiinnitä huomiota jälkipitoon." Tänään sitten kiinnitin huomiota pelkästään jälkipitoon ja toistot tuottivat tulosta. Jälkipito on siis seisojamainen törötys ja tarkoittaa käytännössä sitä että pieni liike tavallaan jatkuu laukaisun jälkeen.

Kipeä olkapää kuitenkin vaivasi välillä mutta aktiivinen ajattelu olkapäähän toi laukaisuun rentoutta ja jälkipito toi osumiin vakautta? ehkä? vai kuvittelinko vain...

Planon laukussa nuolet pysyy ojennuksessa

Ajallisesti pitkä treeni ja flunssa aiheutti loppuvetoihin väsymystä. 1,5h on pitkä aika ilman taukoja ja siinä ehtii lätkimään useamman nuolen.

Loppuaika menikin rattoisasti lörpötellessä ja ihmetellessä kahvikupponen kädessä. KIITOS! Olen innoissani kuin pieni pupu porkkanoista.

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Herkullisia koiranrupuja

"Sinisilmäinen" hymypoika Mauno

Metsästävien koirien ruokailut aiheuttavat välillä päänvaivaa ja harmaitahiuksia. Pyrin pitämään metsäskaudella ruokailun ja ajon välillä 10 - 12h väliä. Mauno saa aina ennen ajoa extrana raakaajauhelihaa tai peuranperkeitä, oliiviöljyä tai peurasta keitettyä lihalientä. Silti mietin saako parraton maastonakki riittävästi energiaa?

Maunolla on tapana laihtua tai ehkä paremminkin kiinteytyä irtipitokaudella huimasti. Hyvin se kuitenkin jaksaa ja palautuminenkin tapahtuu sopivan ajan puitteissa.

Mitä ja miten meidän tyypit sitten syö? Vaihdoin koiranruokamerkkiä neljä vuotta sitten Jahti&Vahtiin. Olen ollut hurjan tyytyväinen ja pojatkin näyttää tykkäävän. Ainakin niiden karvat kiiltää ja hännät heiluu. Iloisia ja energisiä tyyppejä molemmat. Mauno on siis syönyt koko elämänsä kyseisiä rupusia ja hyvin pyyhkii.

Extra Energian rupuset on isoja nappuloita


Vaihdan energiatasoa kauden mukaan. Ruoka annetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa päivässä. Kesäkaudella pojat rouskuttelee Jahti&Vahti kana&riisiä. Kesän jälkeen ensimmäiset treenien alkaessa siirrytään Energiaan. Aktiivikaudella ruokana on puolestaan Jahti&Vahti Extra energiaa..kunnes taas koitaa kevät.

Ruuan mukaan ennen ajoa annetaan peuranlihaa, nautajauhelihaa (..lihatiskistä.. :D Mamin mussua hellitään), peuralientä, oliiviöljyä...mitä milloinkin mutta ei koskaan ruuantähteitä. Lihapullat menee herkkuina mutta vain jos ovat vähäsuolaisia. Ajojen jälkeen Mauno saa palautumiseen esimerkiksi itsetehtyä peuralientä mutta on joskus kokeiltu erinäisiä palautus - tai energiajuomiakin ja kyllä ne ihan toimii (Redbull antaa siivet... :D ).

Mauno on syöppö. Se syö kaiken ja mielellään toisen kupista ensin jotta saisi tupla-annoksen. Urholla saattaa ajoittain mennä päiviä muutaman rupusen voimalla ja ihan omasta tahdosta. Herra omalaatuinen pitää huolta linjoistaan.. :D

Raakaruokintaa kokeilin pariin otteeseen mutta Urholle raakapöperö ei sopinut (Urho on rupumiehiä..). Vatsa oli sekaisin ja koira voi huonosti. Ei ollut järkeä jatkaa.

Maunolle barf taas sopisi mutta kun kokeilin ruokkia koiria eri ruuilla koin järjestelyt ylivoimaisiksi. Jos tyypit eivät näe toisiaan syödessään niin kumpikaan ei suostu ruokailemaan...jätkillä on ihme symbioosi ja tietysti "sisaruskateutta" on havaittavissa. "Toi sai enemmän ja jotain parempaa!"

Oletko muuten koskaan maistanut mitä koirasi syö? :)




torstai 12. maaliskuuta 2015

Ratahäirikkö

Mun Timantin tuunausta Rajajousessa. Letkun asennus pakko-ohjattuun jännetähtäimeen puolivuotta sitten...


Viimeisin treeni oli kyllä taas sellainen katastrofi-ilta ettei mitään järkeä. Ekat kolme kierrosta lähes kaikki napakymppi mutta sitten...

Kerrataanpas hiukan... Palaan aikaan kun ostin rakkaan Timantini puoli vuotta sitten. Jousiaseeseeni tuolloin vaihdettiin nuolihylly (härveli näkyy kuvassa) mutta muut osat jätettiin Diamond Infinite Edgen peruspaketin osiksi ihan jo sen takia että kaikkea hienoa ei aloittelijan tarvitse heti hankkia.

Aika ja huomio kohdistuu aluksi tekniikan harjoitteluun. Todella järkevää vaikka kuinka osa on sitä mieltä että osaan kaiken heti... Aluksi aikaa kannattaa käyttää nostojen rauhalliseen harjoitteluun, laukaisuun ja tähtäämiseen. Tekniikka hallussa on kivempi heilua. Olen kyllä ehtinyt tässä puolen vuoden aikana jo haaveilla vaikka mistä...lähinnä pinkeistä varaosista ja jopa toisesta jousesta! :) ...värillä on väliä. :)

Onneksi asiantunteva Rajajousi on ollut hankinnassa mukana. Suosittelen hankkimaan jousiaseen ja tarvikkeet asiantuntevasta kivijalkakaupasta. Aloitteleva jousiampuja ei itse osaa heti sanoa mikä itsestä tuntuu hyvälle. Testaamalla ja harjoittelemalla asioihin tutustuu ja samalla omatkin mielipiteet vahvistuvat (esim. väri.. :)). Kivijalkakaupoista saa kätevästi myös tilattua erikoisuuksia jos jotain ei ole juuri sillä hetkellä saatavilla juuri sitä mitä tahtoisi. Asennus ja opastus kuuluvat kauppaan! I Lööööve Rajajousi Dudes!

Pakko-ohjattu jännetähtäin tänään...letku poikki. Tekohengitys ei auttanut. Jee mä saan uuden huikean tähtäimen - Vihdoinkin! Ensi viikolla siitä lisää..

Tänään se sitten tapahtui. Jännetähtäimen letku katkesi laukaisussa. Yritin korjata mutta jotenkin minä vedin herneen nenään niin että herpaannuin ja aloin kälättämään ja nauramaan äänekkäästi. Huonoksi huumoriksi meni koko treeni. Anteeksi kaikille kanssani kärsijöille..olin ensimmäistä kertaa turhautunut. Aika suoritus tällaiselle elohiirelle.

Yritin kyllä touhuta ilman letkua. Kääntelin "piippistä" (keksin sanan kai ihan itse ;) ) mutta jotenkin mieleni oli järkkynyt letkun katkeamisesta ja oikeasti nuolet lenteli minne sattui..todistajia löytyy...yritä siinä nyt sitten keskittyä.

No paska reissu mutta hauskaa meillä oli.

Piiloudun. Huomenna on uusi päivä.



maanantai 9. maaliskuuta 2015

Erämessut lähenee!



Erämessuilla pääsee ihastelemaan uusia metsästystavikkeita! Ehkä jopa asetta? :)

Mie en malta oottaa! Erämessut lähenee koko ajan. Olen innolla molemmilla messuilla mukana.

Aiotko sinä mennä messuille? Ja mitä meinaat sieltä kenties hankkia? Ehkä nähdään siis siellä!!! :)

Lisää hypetystä messukuumeen kasvaessa. Ajattelin suunnitella itse hiukan etukäteen mihin kaikkialle tutustun..tietysti pyrin käymään mahdollisimman monella osastolla.

Erätaika 24.-26.4.2015
www.savoneramessut.fi/

14.-17.5.2015 Pohjois-Suomen Erämessut 2015
http://www.eramessut.net/




perjantai 6. maaliskuuta 2015

Jouskatreeniä - Hyvä veto ja huono veto

Tunnin treeni - ampumaetäisyys Maunulan radalla on 18m

Eilen pyörähdin mammani kanssa Maunulan liikuntahallin ampumaradalla kuten yleensä aina torstaisin. Äitee vain näki ensimmäisen kerran kun ammuin. Tulipas hyvä mieli! Mamma oli mun kaa.. Happy!

Ajatukset eivät vain meinanneet pysyä kasassa. Oli hyviä kierroksia ja sitten niitä aivopieruja.. Perussetti..vai mitä! :D

No miten ne hyvät ja huonot sitten erottaa? Yritän kiinnittää asiaan huomiota intensiivisesti.

Parhaimmat laukaukset vain lähtevät ja sen tietää että nyt on osuma. Ajatukset ja katse ovat kohteessa. Rento selkäveto. Se tuntuu itseasiassa tosi hyvälle, jos tästä haluaa jotain kiksejä saada. Hyvä laukaus tuntuu rauhoittavalle.

Huono veto taas yleensä menee niin että ajatukset lentävät valovuosien päähän ja katse kohdistuu pinniin kohteen sijaan. Sinä hetkenä sisälläni heiluva Kamala Luonto-sarjakuvan kettutyttö vipeltää ja lujaa!

Sitten se iskee laukaisuramppi. Siinä sitten heilut ja yrität rauhoittua..yleensä turhaan. Jos päätän kuitenkin sinnikkäästi laukaista niin suurin pelkoni on ettei se vain napsahtaisi naapurin tauluun tai taulun takana olevaan metalliseinään.. Paras vain purkaa jännite ja hengitellä hetki tai pitää vaikka tauko ja mussuttaa pähkinöitä.

Parasta eilisessä kuitenkin oli äiti. Hän oli yllättynyt että osaan oikeasti ampua. Onhan se varmasti outoa katsoa kun muutoin säheltävä tytär pysähtyy edes joskus paikalleen ja keskittyy.. :D 

Hyvillä neuvoilla (Kiitos Jukan!) ja tietysti omalla nöyrällä mutta määrätietoisella harjoittelulla on tullut tuloksia. Jee!

Josta tuli mieleen että yksin ei kannata ähertää. Kysy reippaasti neuvoa kokeneemmilta. Pienillä korjauksilla homma taas luistaa. Ota vaikka yhteyttä oman alueen "tutoriin". Heidän yhteystietonsa löytyvät täältä: www.jousimetsastys.fi/wp/sjml-tutor-verkosto/