tiistai 20. marraskuuta 2018

Metsästysvaellus erämaassa koirien kansssa

Paras ystävä erämaassa


On ollut vaikea valita miltä reunalta Utsjoen metsästysvaellusreissua lähtisi teille purkamaan. Päädyin koiriimme sillä ilman niiden mukana oloa reissu olisi ollut hyvinkin erilainen.

Meidän piti itseasiassa kuukausien suunnittelun mukaan talvitelttailla mutta sään epävakaisuus pisti empimään. Jätimme teltan suosiolla autoon ja se ratkaisu oli kerrankin oikea! Rankkojen vaellus ja koirille tietysti työpäivien jälkeen kaminan lämpö kammissa oli ainoa oikea vaihtoehto. Vaelsimme 7-15 km päivä. Kuulostaa ehkä lyhyelle mutta metsästäen se on paljon ja maasto huomioonottaen.

koirien turvallisuus oli ensimmäisenä mielessä kun pakkasin koirien tavaroita. Ennen reissua turvauduin ammattilaisen ohjeisiin ja tiedustelin Ultracomilta vaihtoehtoja erämaahan soveltuvista koirien VHF-paikantimista, sillä olin kuullut heillä olevan myös poropantoja eli erämaan olosuhteisiin luotuja tuotteita. Heidän suosittelema Avius kuulosti luotettavalle vaihtoehdolle. Panta joka ei tarvitse puhelinkenttää toimiakseen. Tunturissa yhteyksien kanssa on aina vähän niin ja näin.

Käskyn alla Ginin häntä vipottaa sivulla


Kokeilin Aviusta ennen reissua mäyräkoiralla kun opettelin sen käyttöä. Hyvin sujui Mauno-mäyräkoiran ajon seuraaminen ilman minkäänlaisia katkoja.

Latasin kartat hyvissä ajoin ennen maastoon lähtemistä, sillä paikannus toimii ilman puhelinverkkoa. Ennen reissua suunnittelin ohjelmaan vaellusreittejä mutta eipä ne toteutuneet sillä sinne mentiin mikä näytti luonnossa parhaalle paikalle. Karttaohjelmaan merkitsin ahman jäljet, hyvät riekkopaikat ja kammit. Olin yllättynyt akkujen kestävyyteen! Ohjaajan vastaanotin ja panta olivat päällä päivisin vaellusajan ja akut kestivät hurjan hyvin. Pannasta loppui akku viimeisenä päivänä noin 2km ennen autoa.

Ahman yölliset jäljet

Olimme varautuneet reissuun varavirtalähteillä jotta puhelin saataisiin ladatuksi. Kävi kuitenkin niin että olin unohtanut virtajohdon autoon! ..joten emme pystyneet lataamaan niillä mitään. Puhelimen akkua piti säästää ja reissusta tuli tahtomatta kartaton eikä puhelimella saanut kuvattua mitään.. Onneksi maisemat ovat tuttuja ja olen oppinut liikkumaan alueella suunnistaen tuntureiden mukaan, jokia ja puroja seuraten. Aurinkokin on hyvä apu suunnistuksessa jos se vain sattuu näkymään. Pari kertaa vilkaisin Ultracomin karttaa ja olin tyyttyväinen miten nopeasti paikannus toimi. Paikannus koirallekin tuli 3 sekunnin välein, aivan kuten ohjeissa luvattiin. Vaelluksen jälkeen puhelimen akussa oli tosin jäljellä vain 2%...jännitystä elämään.

Vaikka käyttölinjainen labradorini on kuuliainen ja tottelevaisuus on hyvä. Ajattelen, että kyseessä on silti eläin ja eläimen vaistot. Porovapaa koira mutta entäs jos Gini karkaa kauas lentävän riekon perään eikä käskystä huolimatta palaa. Muutaman surullisen tarinan tunturiin kadonneesta koirasta olen saanut lukea ja kuulla. Suojelen siis koiraani ja itseäni erämaassa toimivalla tutkapannalla tästä eteenpäin aina.

Seisova noutaja.. (reps)

Gini meni nuoruuden innolla ja metsästävän hakutapansa mukaan hurjan paljon enemmän kuin me muut hitaat. Ultracomin Avius-ohjelman laskuri näytti että matkaa tuli parhaimmillaan jopa reilu 80km! Itseasiassa reilu 100km mutta aloin epäillä noin 20km tulleen siirtymästä tukikohdasta reitin alkuun.

Gini teki töitä koko ajan. Treenasin samalla hakualueen pienentämistä minun läheisyyteen jotta hyvät nostot eivät meni hukkaan. Ginillä lyömätön hajuaisti. Varvikoissa ja tunturikoivikoissa lymyävät valkoiset riekot löytyivät helposti ja seisojamainen töröttäminen ennen nostoa on kehittynyt itsestään. Muutaman kerran Gini juoksi riekon jälkiä ja vauhtia oli liikaa joten törmäys lintuihin oli väistämätön. Siinä oli koirakin hämillään yllättävistä pyrähdyksistä. Päivät olivat koirille rankkoja fyysisesti tunturisään muuttuessa päivien mittaan monta kertaa vesisateesta pakkaseen ja tunturiviimaan. Kuuraparratkin saatiin kuvattua.

Kuuraparta


Koirille varatut loimet tulivat tarpeeseen metsästyspäiviin ja jälkeiseen palautumiseen sekä aamuyöstä lämmikkeeksi, tuo yöllinen lämmike toteutui ainakin toiselle koirista. Kannoimme molemmille kaksia loimea ja kiitos vinkeistä! Koirien yöloimi oli yksi parhaimmista vinkeistä jonka lukijoiltani sain. Olemme käyttäneet kaikilla koirilla BOTteja metsästyksessä ja tarvittaessa muutenkin, niiden toimivuuteen voi aina luottaa ja olen kokenut loimet hyväksi hankinnaksi.

Yöksi ostin Mustin ja Mirrin alennuksesta Rukkan mukavanoloiset pinkit toppaloimet, joista toinen osoittautui kotona rikkinäiseksi - kiinnityssolki vatsan alta puuttui. Harmitti kovasti eikä aikaa ollut loimen omatoimiseen korjaukseen. Sain Instagramissa seuraajilta hyviä neuvoja mutta mikään niistä ei oikein toiminut tai materiaaleja ei ollut saatavilla. Hankalahan se oli sillä rikkinäinen loimi häiritsi enemmän kuin lämmitti. Max taisikin nukkua enimmäkseen suloisesti Pasin makuupussin suojassa. Olisihan loimen voinut palauttaa ja vaihtaa kalliiseen mutta jossakin on pakko säästää. En ymmärrä miten rikkinäisiä loimia ylipäätään myydään. 10€ lahjakortti ei loppupelissä lämmittänyt mutta ehkäpä saan loimen kympillä korjattua. Tämä kappale ei edes ollut ainoa! ..siksi asiaa jaksan ihmetellä ja asia vaikutti loppupelissä reissuun omalta osaltaan. Otin asiasta yhteyttä Rukkaan mutta eipä heitä yhden loimen kohtalo kiinnostanut ja reklamaatiot ohjattiin liikkeeseen. Tuskin tekivät asialle mitään.

Max ja BOT


Gini tahtoi aamuyöstä untuvamakuupussiini, kun vilu alkoi häiritä hänen untaan. Nakkasin ehjän toppaloimen päälle ja uni taas maittoi. Max myös mörähteli kylmyyttä tyytymättömästi herättäen meidät kaikki. Koirat oikoivat ja venyttelivät yöllä kipeitä jäseniään, joten teltta olisi ollut liian ahdas koirien yöllisiin seikkailuihin. Nyt tiedämme ainakin millainen teltta pidemmälle reissulle tulee hankkia. Siihen onkin sitten säästettävä rahaa. Kunnon teltat on hurjan hintaisia. Hyviä suosituksia vaelluskäyttöön tarkoitetuista koiraystävällisistä teltoista otetaan vastaan.

Koirien ruuaksi valitsin Mustin ja Mirrin myyjän suositteleman ruuan eikä ylimääräistä rasvaa tarvinnut mukaan vaikka aluksi olin sen kirjannut hankittaviin. Annoimme koirille reilut annokset iltaisin. Olin mitannut annokset valmiiksi Minigrip-pusseihin. Pussit oli helppo jakaa rinkkoihin tasapuolisesti. Ihan kätevä vinkki reissuja varten! On hyvä huomioida, että isojen koirien ruuat painavat taakassa eniten mutta taakkahan helpottaa loppua kohden (heh!).

Ruoka oli Canagan country game kuiva nappulaa jossa on proteiinia 36% ja rasvaa 19%. Kallis ruoka! Säkki maksoi 89,90€. Koirien hyvinvointi on kuitenkin tärkeä osa metsästystä ja ruuan laatuun on hyvä panostaa koiran tarvitseman energiamäärän mukaan. Toki emme muutoin käytä kyseistä merkkiä sillä edullisimmissakin merkeissä on laadukkaita ruokia. Hinta ei ole ainoa laadun määre. Kyllä se paskan määrä ja laatu sekä koiran hyvinvointi kertoo parhaiten mikä sopii ja mikä ei.

Ginin lihasten venyttelyä kammissa

Lisäksi kesken päivää annoimme lisäenergiaa Virbacin Nutri-plus geelistä. Pötkö riitti hyvin ja sitä jäikin. Geeli on meillä muutoinkin metsästysreissulla aina mukana esim. Mauno-maastonakin rajumpien ajojen jälkeen. Toisinaan käytän pakastettua riistan luista ja rasvasta keitettävää lientä mutta sitä ei tietenkään viitsinyt mukaan raahata eikä sitä riitä joka reissulle.

Erämaassa on helppo kun puroista ja järvistä voi juoda eikä vettä tarvitse raahata kokoaikaa mukana. Vanhempi koirista syö janoon lunta mutta Ginille jäätyneet purot ja tunturisuoalueet olivat kova paikka. Onneksi avoimia kohtia puroista löytyi ja ehkäpä näin jopa pientä lumen haukkomista loppureissusta. Kammissa lämmitimme hiukan koirille annettavaa vettä iltaisin.

Emme pitäneet välipäiviä mutta nukuimme 10-15h yössä. Käytännössä pimeän ajan kokonaan. Se riitti koirien palautumiseen ja meidän myös. Onneksi särkylääkkeet olivat mukana sillä anturoiden aukeaminen jäisen lumipeiteen takia viimeisenä päivänä oli selkeästi kivulias. särkylääkettä joutui myös antamaan Ginille pisimmän työpäivän jälkeen. Lihasten kevyttä venyttelyä ja hieromista tehtiin kammissa iltapäivisin koirien hiukan lämmettyä. Raju hieronta ei kannata mutta kevyt pyörittely silittelyn ohessa rentouttaa. Kosketus on tärkeää niin meillä ihmisillä kuin koirillakin. Muista halata ja paijata vaelluskaveriasi myös tänään!


Kaverukset tauolla



Neljä vinkkiä koiran kanssa vaellusmetsästykseen 


  • Turvallisuus - vhf-paikannin luo erämaassa turvaa koiralle kuin ihmisellekin. Ultracom Avius luotettava paikannin. Hyvät kartat ja tarkka sekä nopea paikannus. Muista varavirta ja virtajohto.
  • Laadukas tuhti ravinto - Anna kulutuksen mukaisesti enemmän ruokaa ja ruoki vain illalla.
  • Energiatahna koiralle päivän rasituksiin
  • Lämpö! Erämaassa sääolosuhteet vaihtelee. Varaa kahdet loimet - Toinen päiväksi ja toinen yöksi. BOT - auttaa palautumisessa muita loimia paremmin.
EA- pakkaus vakiovarusteena koirien kanssa liikkuessa!

(Ärsyttävä bugi noissa palleroissa..ei korjaannu millään vaikka kuinka tutkin asiaa..)