keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Ilman metsää ei ole riistaa - jos ei ole riistaa ei ole metsää


Metsänomistajien, maanviljelijöiden ja metsästäjien yhteistyö hyödyttää kaikkia. Kaikki ovat osa suurempaa kokonaisuutta, biotaloutta. Jutun alareunassa on mielenkiintoinen linkki aiheeseen..Check Out!

Metsäalan Asiantuntijoiden järjestämässä erittäin mielenkiintoisessa Riistaseminaarissa puhumassa olivat Viron Metsästäjäliiton varatoiminnanjohtaja Andres Lillemäe, Latvian Metsästäjäliiton Puheenjohtaja Janis Baumanis sekä Suomen trofeeneuvoston sihteeri Veli Lappalainen. Huikea herrasmieskolmikko kuunnella ja kohdata. Tilaisuuden järjestäjänä toimi aina yhtä ihastuttava persoona ja asiantunteva Tiina Eklund Metosta.



Seminaari upposi ajatuksissani pyöriviin aiheisiin täydellisesti. Pääteema oli valikoiva metsästys ja riistapopulaation seuranta sekä hoitaminen niin että täysikasvuiset yksilöt yleistyisivät ja riistakanta paranisi. Aihe on mielenkiintoinen. Suurempi ja monipuolinen riistakanta toki vaatii asianmukaista riistanhoitoa.

Eikös yllä mainitun kolmikon yhteistyössä toteutettu riistanhoito myös vähennä peltojen ja metsien riistatuhoja?




Metsä on riistan koti


Viron metsästäjäliiton ilmaisu vetoaa ainakin minuun: Ilman metsää ei ole riistaa - jos ei ole riistaa ei ole metsää.

Mitäpä metsästäjät eivät tekisi riistaeläinten hyvinvoinnin eteen? On hyvä muistaa että metsästys ei tarkoita vain ja ainoastaan eläimen tappamista. Ainakaan mielestäni. Eikä kyseessä varsinkaan ole huvitappaminen (karmea termi!). Metsästys on kuulunut ja kuuluu tulevaisuudessakin ihmisten elämään niin Suomessa, kuin maailmalla.

Ihmisen yksi tehtävistä on pitää huolta ympäröivästä luonnosta, metsästä ja elinympäristöstä niin omasta kuin eläinten. Se on hyvin laaja käsite ja pitää sisällään metsien monimuotoista käyttöä niin suojelua kuin metsätalouttakin mutta myös maanviljelyä, asutusta, metsästystä...kaikkea elämää mitä tämä maapallo kantaa sisällään. On sääli että yhteistä hyvää ei nähdä vaan siitä kiistellään mikä on oikein ja mikä väärin.



Riista on osa metsää. Metsästäjät eivät tuhoa riistakantaa tai metsää vaan suojelevat ja kunnioittavat metsän elämää. Riistakannasta huolehtiminen eettisten ohjeiden, suositusten ja lakien mukaan toimiminen on tärkeää mutta kaikki eivät valitettavasti ole "tarpeeksi informoituja"(..heh..seminaarihuumoria).

Emme halua vahingoittaa luonnon tasapainoa vain ampumisen tai vain ja ainoastaan lihan takia, vaan vaalia tasapainoista ja rikasta riistakantaa eli pyytämällä valikoivasti siitä populaatiosta, joka alueella elää.

Virossa pyritään ajatteluun että riista on heidän kansanperinne, jota tulee vaalia. Miten meillä Suomessa ajatellaan?

Mitä riistakulttuurin kehittyminen Suomessa vaatii? Asennemuutosta? Avointa keskustelua? Niin ja mihin sen pitäisi muuttua? En ossoo sannoo... ;)