lauantai 15. joulukuuta 2018

Talvisorsastusta Etelä-Pohjanmaalla



Ei sorsastus lopu helteisiin vaan sitä voi jatkaa metsästysajan puitteissa pitkälle talveen. Talvisorsilla on upeat juhlapuvut sekä paksu rasvakerros suojana. Talvisorsastus vaatii toki avoveden ja lämmintä vaatetta sekä koiran joka noutaa myös jäisestä vedestä. Meillä noutajista vanhakörmy Max hoitaa talvinoudot vaikka Ginikään ei jäätävää vettä näytä pelkäävän.

Jäätilanne on hyvä tarkistaa ennen metsästystä. Uros koirasta tulee helposti palliton jos se joutuu nousemaan terävältä jäänreunalta ylös. Rantajäätikköä kannattaa siis hajottaa koiran noutoja varten tai valita noutopaikka niin jotta koiran on hyvä suorittaa nouto. Me pidetään muutenkin tiukka linja siinä että koirat eivät pääse heikolle jäälle jalkojaan turhaan hajottamaan.

Hyisen uimareissun jälkeen lämmittävä takki on tarpeen sekä lämmin auto. Koiraloimeen kannattaa panostaa. Hyvä koiraloimi kestää vuosia ja se on pesunkestävä. Koiranhuoltotoimet kuuluvat metsästysreissuihin ja on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.




Metsästämme Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ympäristössä. Kaupungin läheisyydessä joet ovat avoimena myöhään talvella. Joen puhtaudesta en mene takuuseen sillä vedestä pilkottaa polkupyöriä, huonekaluja ja muuta mukavaa... Kaupungista laskeva "paskaoja" puskee vettä jatkuvalla syötöllä. Sorsia se ei kuitenkaan näytä haittaavan. Joki on rehevöitynyt ja joen penkereelle on muodostunut piilopaikkoja alueella liikkuvia pienpetoja ja ihmisiä varten. Joki on kuitenkin täydellinen elinpaikka vesilinnuille.





Joki on pitkä. Sorsat liikkuvat jokea myöden eri kohtiin sulien alueiden mukaan ja vaihdellen hengailupaikkoja päivän aikana. Joenrantoja kävellessä päivä vierähtää helposti. Toisaalta pikaiset tarkistuskäynnit ovat tehokkaita ja parasta on että sorsapaikat on helppo tarkistaa vaikka kauppareissun yhteydessä.





Emme käytä ruokintaa sorsastuksessa syksyllä. Kuvilla ja sorsapillillä pärjää jos ei sitten kävellä koirien kanssa kaislikoita. Syksyisin sorsastamme yhdessä muualla kuin jutussa esimerkkinä käytetyssä joessa. Viimeisiä sorsastushetkiä tehostetaan talviruokinnalla. Saimme Heikkilän Herefordin väeltä säkin jyviä ja ripottelimme ne jäisille rantaheinikoille useaan paikkaan.

Viikon kuluttua menemme tarkistamaan tilanteen. Toki joella liikkuu muitakin metsästäjiä ja ulkoilijoita joten viikon rauhoitusta on vaikea toteuttaa. Viikon kuluttua joella oli ollut enemmän liikettä kuin aiemmin. Jyviä oli syöty ja supin jälkiä löytyi lumelta. Aiemmin olimme havainneet runsaasti kettujen jälkiä alueella. Joen pielukset vaikuttaakin hyvältä paikalta ketun pillitykseen sekä supien pintapyyntiin. Kuutamokeikkoja siis luvassa.

Ruokinnan yhteydessä rannan heikko jää ei tietenkään kestänyt ihmispainoa. Ensin tippui minulta jalka joen mutaiseen rantaveteen ja pian perässä mieheni kokeili talviuintia hiukan laajemmassa mittakaavassa. Kylmä ei tullut sillä molempien metsästyskengät pitivät veden hyvin eikä näin ollen varpaat päässeet kastumaan. Huoltotoimenpiteitä kengät toki uintireissun jälkeen vaatii.



Täytyy vielä todeta että en kuulu alueen metsästysseuraan mutta muutamia päiväkortteja olen syksyn aikana alueelle ostanut. Usein kuljen mieheni mukana koska päiväkortin hinta on suolaiset 25€. Kuljen välillä mielelläni metsällä myös kameran kanssa. Itseasiassa kamera on lähestulkoon aina mukana haulikon lisäksi.

Itsenäisyyspäivänä mieheni testasi haulikkoani. Saaliiksi saatu nuori ja komea sorsauros päätyi sorsakeittoon rintalihoineen ja joukkoon lisättiin pakasteesta merihanhen rintafileet. Ehkäpä täydellisin sorsakeitto ikinä, suosittelen.



Sorsakeitto
Yksi sorsa ja yhden hanhen rintafileet
Pyöräytä lihat pannulla - suolaa ja mustapippuria
Keitä lihoja noin 3h
Kuulota sipuli
Irroita lihat luista ja laita takaisin keitinliemeen
Lisää perunapalat ja porkkana
Keitä kunnes perut kypsiä
Lisää voimakasta koskenlaskijaa palasina yli puolet paketista ja anna juuston sulaa