lauantai 23. marraskuuta 2013
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
Takki parhaalle metsästyskaverille
Metsästyskoiralla tulee olla kaikenlaisia varusteita aivan kuten kilpaurheilijalla konsanaan. Koira saattaa joutua olemaan autossa pitkiäkin aikoja. On matkustusta, odottelua, siirtymiä ja varsinkin ajon jälkeen iskee kylmä ja lihakset joutuvat koville. Pari suositusta olen jo alla olevien loimille saanut. Naureskelin Back on Trackille viime jouluna että HEH HEH mitä hifistelyä mutta ei suinkaan. Loimi vaikuttaa toimivalle! Olisiko tässä hyvä joululahja mäykkypojille? :) Olen haaveillut tästä n.70-100€ maksavasta loimesta joka lämmittää lihaksia ennen ja jälkeen jahdin tai kokeen. En vain ole vielä raaskinut ostaa!
Lämmin loimi on ehdoton. Talvella toppaloimi ja syksyllä niskaan voi heittää jonkun ohuemman. Toki se voi olla joku muukin kunhan se on lämmin ja mukava päällä. Hurtalta löytyy myös mäyräkoirille (ja muillekin:)) sopivia loimia. Meillä on Rukan toppaloimi. Sopiva automakoiluun. Kiinnitys on hiukan hankala eikä loimea saa tarpeeksi kireälle kävelylenkkejä varten (ainakaan meidän laiheliineille).
Naispuoleisena täytyy alkaa hiukan diivailemaan (jos edes tiedän mitä se tarkoittaa!) :D. Päiväkävelyillä on tietysti näytettävä että meillä metsästetään ja tyylimme on tämä. Ihastuin loimeen Köpiksen matkalla vieraillessani astetta paremmassa metsästysvaateliikkeessä. Harmittelin pitkään etten ostanut loimea. En ostanut koska ei ollut maastonakkien selän mittoja mukana.
Nyt bongasin loimet Fiskarsissa! Koirat eivät olleet mukana joten loimet jäi putiikkiin. Nyt kuitenkin tiedän mistä näitä ihanuuksia saa. Tämä on myös listalla "Ostan joku kaunis päivä" ja sijoittuu kyllä omien härpäkkeiden edelle. :) Ajatelkaa miten tyylikäs yhdistelmä. Koiralla ja emännällä samanlaiset takit! (viittaan tietysti edelliseen kirjoitukseeni.. :))
Back on Track mäyräkoiraloimi pitää lihakset lämpiminä! (kuva on napattu sivuilta jonne linkki ohjaa!) |
Back on Track verkkoloimi lämpimiin keleihin (kuva on napattu sivuilta jonne linkki ohjaa!) |
Lämmin loimi on ehdoton. Talvella toppaloimi ja syksyllä niskaan voi heittää jonkun ohuemman. Toki se voi olla joku muukin kunhan se on lämmin ja mukava päällä. Hurtalta löytyy myös mäyräkoirille (ja muillekin:)) sopivia loimia. Meillä on Rukan toppaloimi. Sopiva automakoiluun. Kiinnitys on hiukan hankala eikä loimea saa tarpeeksi kireälle kävelylenkkejä varten (ainakaan meidän laiheliineille).
![]() |
Rukan toppaloimi. Loimeen kuuluu myös huppu :D Tosi kovilla pakkasilla olen jättänyt sen korvien lämmikkeeksi |
Naispuoleisena täytyy alkaa hiukan diivailemaan (jos edes tiedän mitä se tarkoittaa!) :D. Päiväkävelyillä on tietysti näytettävä että meillä metsästetään ja tyylimme on tämä. Ihastuin loimeen Köpiksen matkalla vieraillessani astetta paremmassa metsästysvaateliikkeessä. Harmittelin pitkään etten ostanut loimea. En ostanut koska ei ollut maastonakkien selän mittoja mukana.
![]() |
Barbourin tikkiloimi koiralle |
Nyt bongasin loimet Fiskarsissa! Koirat eivät olleet mukana joten loimet jäi putiikkiin. Nyt kuitenkin tiedän mistä näitä ihanuuksia saa. Tämä on myös listalla "Ostan joku kaunis päivä" ja sijoittuu kyllä omien härpäkkeiden edelle. :) Ajatelkaa miten tyylikäs yhdistelmä. Koiralla ja emännällä samanlaiset takit! (viittaan tietysti edelliseen kirjoitukseeni.. :))
tiistai 12. marraskuuta 2013
Itsemurhajänis
"Pätkätassun Napoleon eli Mauno sai ensimmäisen ”kaatonsa” itsemurhajänikselle. Puppe seivästi itsensä keppiin, jonka jälkeen juoksi vielä 100m kunnes Mauno hyppäsi niskan päälle. Pupu oli vanha rouva, jolla pitkät hampaat jo kellersi ja suolistuksessa vatsasta löytyi suuri kasvain kymmenien etäpesäkkeiden saattelemana. Raato lähetettiin Eviraan tutkittavaksi. Pieni hiljainen hetki jänön muistolle. Ystävät, muistakaa lähettää epäilyttävät eläinraadot tutkittaviksi! Siitä on oikeasti hyötyä."
![]() |
Mauno, aseeton nainen ja itsemurhajänis |
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/naytteenotto-+ja+lahetysohjeet/pienpedot/
Tämä tapahtui alkukaudesta ollessamme metsästysreissulla Keski-Suomessa. Aluksi luulimme ajon olevan supiajoa. Haukku oli vihaista ja jälki Trackerissa yhtä sykeröä. Rääkäisy ja täysi hiljaisuus. Paikalle juostessa Mauno seisoi onnellisen näköisenä saaliinsa päällä. Kaikkien silmät olivat lautasen kokoiset..Mitä täällä tapahtuu! Verijana johti kepin luo johon puppe oli itsensä seivästänyt. Jänö ei vain ollut jaksanut hypätä risukon yli.
Kasvain oli nyrkin kokoinen ja etäpesäkkeet muistuttivat lähinnä pureskeltua purkkaa, paitsi että kasvaimet olivat kivikovia ja niitä oli paljon! Eläin ei olisi jaksanut enää kauaa, saatika talven yli. Eviran tuloksia odotellessa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)