Katse koiran lihaksiin

Treenikausi jatkuu vaikka metsästyskausi onkin jo alkanut. Liikunnasta tulee hyvä olo ja kroppaan sattuu ainakin minulla, niin mitenkä sitten tappijalalla. Tyyppi kipittää lyhkäsillä jaloillaan pitkiä matkoja. Saisikohan niihin asennettua jonkun laskurin että näkisi montako askelta se kipittää vaikka ajon aikana?

Maunoa on alkanut ottamaan jo nuppiin juoksulenkit. Tyyppi on aina innolla lähdössä mukaan mutta ensimmäisen 500m jälkeen poika katsoo altakulmien ja jättäytyy takavasemmalle. Siellä se sitten jolkottelee niin pitkällä mitä flexi antaa myöten... Maunon lihakset ovat kyllä heränneet ja muskelit alkaa taas näkymään kesäloman jäljiltä.

Olen aina ollut ahkera hieroja niin ihmislihasten kuin eläintenkin. Ensimmäinen koirani rotikka narttu, Ellu, rakasti hierontaa. Iso rotjake valahti käsiin ja alkoi kuorsaamaan pian hieronnan jälkeen. Maastonakit ovat olleet erikoisia jopa hieronnan suhteen eivätkä todellakaan ole aina niin yhteistyöhaluisia hierontasessioissa.

Urho antaa hetken hieroa rauhassa kunnes hyppää kirjaimellisesti ylös ja juoksee jääkaapille. Hän on sisäistänyt että aina kun hän on omasta mielestään ollut kiltti poika tai tehnyt oikein niin siitä saa palkkion. :)

Mauno antaa hieroa mutta näyttää mulkoillen ja hammastaen jos lihakset ovat kipeät tai ei halua että hänen ylhäisyyteensä kosketaan. Tyyppi tarvitsee oman tilan ja näyttää selkeästi kun on sen tarpeessa.

Kesällä sain testiin Back on Trackin mäyräkoirille suunnatun verkkoloimen. Olen käyttänyt sitä nyt ahkerasti nettisivuilta löytyvien ohjeiden mukaan mutta olen kokeillut loimea ennen sekä jälkeen lenkkien. Mauno tykkää loimesta. Ai mistä minä sen tiedän? No tiedän koska tunnen Maukan hännäntyvestä kirsuun ja poikaa on helppo lukea sillä pojassa on on/off -nappi eli kaikki on joko jees tai päin persettä. Häntä heiluen poika tulee luokse kun loimen ottaa naulakosta. Loimen kanssa se sitten tepastelee rintarottingilla ympäri taloa kunnes rojahtaa lempipaikalleen relaamaan onnellinen ilme turpavärkissä..Kyllä se silloin aika selkeästi tykkää uudesta takistaan.

Lenkin jälkeen yleensä hieron lihaksia hiukan ja laitan loimen vasta sen jälkeen. Mielenkiinnolla odotan miten loimi toimii oikeasti rankan ajojahdin jälkeen. Toivon että loimi auttaisi erityisesti jahtien tauolla ja estäisi lihasten jäykistymistä ja jotta lihakset pysyvät lämpiminä ja vetreinä uuteen lähtöön.

Back on trackin materiaali on todella mielenkiintoinen. Kaikki perustuu lämmön säteilyyn joka kiihdyttää puolestaan verenkiertoa. Verenkierron huikea vilkastuminen laukaisee jännittyneitä lihaksia ja auttaa parantamaan suorituskykyä. Sisälläni heräsi jälleen pieni insonöörin ja tutkijan ruummillistuma ja on pakko saada selville miltä se sitten tuntuu? ja miten voi olla mahdollista että joku kangas kykenee moiseen?

Paketti sisälsi myös kaksi petiä. Muhkean matkapedin ja tikatun koirapedin. Molemmat pojat ovat hyvin epäileväisiä ja kranttuja makuupaikoistaan. Olen hankkinut niille vaikka millaisia patjoja mutta lehtikori ja mm. saunanlauteet ovat kuuminta hottia. Molemmat tuijottivat muutaman päivän mustaa Back on Trackin alustaa kaukaa kiertäen. Mikä toi on? Musta nielu...tässä on pakko olla jotain mätää. Pojat on huumorimiehiä.

Alusta siirtyi paikasta toiseen eikä kumpikaan koirista tahtonut ymmärtää sen olevan heille. Käperryin välillä jopa itse alustalle sikiöasentoon malliksi mutta näin maastonakkien ällistyneet ilmeet ja tajusin että näytän urpolta.

Sitten perheen sisustusmääräysten (heh!!) vastaisesti nostin patjan rahille, joka toimii Maunon ja Ukin ykkösvartiotornina. Mauno hyppäsi siihen oitis. Tuijotti etujalkojen alla olevaa mustaa pintaa ja päätti kellahtaa kyljelleen. Siinä se sitten kelli välillä pintaa kuopsuttaen. Mauno otti alustan omakseen ja todennäköisesti kuopii siihen reiän jos jätän sen päiväksi näkyville. Urho karttaa alustaa edelleen.

Ei ole enää montaa päivä kun Maunon saa päästää vapaaksi hajujen perään. Toivottavasti ilma alkaa viiletä! Loimi ja peti pääsevät tosi toimiin...

Minulle on tärkeintä että rakas Mauno-maastonakki voi hyvin.

Maastonakin ja blondin juoksutreeneistä

Maunon loma loppui heinäkuun alussa. Sen jälkeen olen lenkittänyt poikaa ahkerasti. Molempien löysyys alkaa huveta mutta matkoja täytyy vielä pidentää. Läski palaa ja kestävyys kasvaa. Minunkin haba alkaa näkymään löysän alta ja Maunon timmit pakarat... :)

Juokseminen on itseasiassa terapiaa. Olen aina ollut huono aika monessakin jutussa kuten nyt esim.juoksemisessa. Jotain muuttui kun tajusin että en ole asettanut määränpäätä ja tavoitteita juoksemiselle tarpeeksi tarkasti. Pelkkä koiran kunto ja oma hyvinvointi ei nähtävästi riitä minulle. Olen sen verran suoraviivainen realisti että jokaiselle lenkille on määriteltävä tavoite ja määränpää per lenkki ja hauskaa pitää olla. Lenkin pituuden päättäminen, musat korviin ja menoksi.

Muutaman lenkin olen tehnyt itku kurkussa ja oksennus suussa. Mutta helevetti jos päätän jotain niin siitä ei lipsuta. Nyt olen huomannut että jalka nousee jo lennokkaammin ja ajatus sen mukana. Elämä tuntuu välillä vaikealta ja määränpää katoaa(itku kurkussa tarpomista). Siihen auttaa määrätietoinen ja hikinen treeni. On jotain konkreettista saavutettavana siinä hetkessä.

Mauno taitaa olla minun sielunkumppani. Samanlaisia oireilua lenkkeilyyn liittyen on havaittavissa. Lenkin jälkeen se kaivautuu minun kainaloon häntä heiluen ja pussaillen korvia. Palkinto on hyvä mieli kun näkee nakkimakkaran nauttivan treenaamisesta.

Minua on huolettanut Maunon lihasten huoltaminen sillä palautuminen on ajavalla nakilla kaiken A ja O. Lenkkien jälkeen ja ennen...miten koiraa voi valmistella rankkaan suoritukseen? 

Itse hieron lenkin jälkeen ja tietysti ravintoa mutta ennen lenkkiä en ole tehnyt mitään.

Jos miettii jahtikautta niin ajojen välit on Maunolle vaikeita. Lihakset jäähtyy ja jäykistyy. Olen yrittänyt monenlaisia toppaloimia ja villapaitoja. Häkissä villaviltti ja koirille tarkoitettua energiajuomaa. Silti tuntuu että mikään ei riitä.

Helppoa treenaaminen ei ole. Selkävammani tykkää kyttyrää säännöllisin väliajoin juoksemisesta mutta nyt tuntuu että raju punttitreeni auttaa juoksemaan ja pari muuta tekijää..lankutus on pannassa! Selän tutkimukset on käynnistetty uudelleen joten ties vaikka leikkauspöydälle päättyy tämä syksy..Pääasia että Mauno on kunnossa!

Run Baby Run!!!!

Herkullisia koiranrupuja

"Sinisilmäinen" hymypoika Mauno

Metsästävien koirien ruokailut aiheuttavat välillä päänvaivaa ja harmaitahiuksia. Pyrin pitämään metsäskaudella ruokailun ja ajon välillä 10 - 12h väliä. Mauno saa aina ennen ajoa extrana raakaajauhelihaa tai peuranperkeitä, oliiviöljyä tai peurasta keitettyä lihalientä. Silti mietin saako parraton maastonakki riittävästi energiaa?

Maunolla on tapana laihtua tai ehkä paremminkin kiinteytyä irtipitokaudella huimasti. Hyvin se kuitenkin jaksaa ja palautuminenkin tapahtuu sopivan ajan puitteissa.

Mitä ja miten meidän tyypit sitten syö? Vaihdoin koiranruokamerkkiä neljä vuotta sitten Jahti&Vahtiin. Olen ollut hurjan tyytyväinen ja pojatkin näyttää tykkäävän. Ainakin niiden karvat kiiltää ja hännät heiluu. Iloisia ja energisiä tyyppejä molemmat. Mauno on siis syönyt koko elämänsä kyseisiä rupusia ja hyvin pyyhkii.

Extra Energian rupuset on isoja nappuloita

Vaihdan energiatasoa kauden mukaan. Ruoka annetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa päivässä. Kesäkaudella pojat rouskuttelee Jahti&Vahti kana&riisiä. Kesän jälkeen ensimmäiset treenien alkaessa siirrytään Energiaan. Aktiivikaudella ruokana on puolestaan Jahti&Vahti Extra energiaa..kunnes taas koitaa kevät.

Ruuan mukaan ennen ajoa annetaan peuranlihaa, nautajauhelihaa (..lihatiskistä.. :D Mamin mussua hellitään), peuralientä, oliiviöljyä...mitä milloinkin mutta ei koskaan ruuantähteitä. Lihapullat menee herkkuina mutta vain jos ovat vähäsuolaisia. Ajojen jälkeen Mauno saa palautumiseen esimerkiksi itsetehtyä peuralientä mutta on joskus kokeiltu erinäisiä palautus - tai energiajuomiakin ja kyllä ne ihan toimii (Redbull antaa siivet... :D ).

Mauno on syöppö. Se syö kaiken ja mielellään toisen kupista ensin jotta saisi tupla-annoksen. Urholla saattaa ajoittain mennä päiviä muutaman rupusen voimalla ja ihan omasta tahdosta. Herra omalaatuinen pitää huolta linjoistaan.. :D

Raakaruokintaa kokeilin pariin otteeseen mutta Urholle raakapöperö ei sopinut (Urho on rupumiehiä..). Vatsa oli sekaisin ja koira voi huonosti. Ei ollut järkeä jatkaa.

Maunolle barf taas sopisi mutta kun kokeilin ruokkia koiria eri ruuilla koin järjestelyt ylivoimaisiksi. Jos tyypit eivät näe toisiaan syödessään niin kumpikaan ei suostu ruokailemaan...jätkillä on ihme symbioosi ja tietysti "sisaruskateutta" on havaittavissa. "Toi sai enemmän ja jotain parempaa!"

Oletko muuten koskaan maistanut mitä koirasi syö? :)

Maastonakkien villapaidat - Custom made dog sweater by West Eliten

Bongasin Facebookin ihmeellisestä maailmasta jälleen kerran suomalaista käsityötä. 

Annika Klink tekee koirille villanuttuja. Olin haaveillut kunnon villapaidoista jo kauan mutta neulominen ei ole mun juttu. Suosin ja arvostan suuresti suomalaista käsityötä.

Villapaidat on hyvä lämmike autoon ja jahtiaamuiksi lihaksia lämmittämään. Pakkasilla paitoja tullaan käyttämään myös ulkoillessa. Mauno on aika viluinen tyyppi kun sillä ei pahemmin ole tuota karvaa edes talvella.

Uki ei tykkää pukeutumisleikeistä. Juoksee seinänvartta pitkin ja hankaa itseään maahan aina kun silmä välttää. Hetkeksi sain pojan pysymään paikallaan.

Urholle Annika teki pirteän keltaisen palmikkoneuleen.

Ukin iso kyömynenä aurinkoisena syyspäivänä

Maunon tyylikäs tummanharmaa palmikkopaita

Annika tekee paidat mittatilaustyönä. Väri ja neulos on siis valittavissa omien mieltymysten mukaan. Paitamallien kuvia ja tilausohjeet löytyvät Facebookista. Jonoa on varsinkin näin sesonkiaikaan mutta hyvää kannattaa odottaa ja joitakin mallipaitoja voi olla valmiinakin jos koko sattuu sopimaan. Paidan tulee olla uutena hiukan napakka, sillä käytössä se luonnollisesti venyy hiukan.

Loistava joululahjavinkki koirakavereille ;)

Julkaisu käyttäjältä Metsänneito - Naisellinen blogi metsästyksestä.

Maunon ajotreenien oheistoimintaa - Lapsen kanssa metsässä

Maunon ajoharjoittelua sunnuntain ratoksi. Maukka ajoi kohtuu hyvin näin alkukaudeksi. Pääharjoittelun teemana oli luoksetulo. Nyt meni jo niin hyvin, ettei poika lähtenyt karkuun vaan mateli teinimäisin elkein luokseni.. "Okei, mä tuun...tylsää..mut ei mua kiinnosta noi sun kuivatut lampaan keuhkot..." Edistystä. Extraa oli ettei Maukkaa tarvinnut kytkeä, vaan maastomakkara hilasi itsensä metsänreunasta autolle pyynnöstä. Happy. Kyllä tämä tästä. Kärsivällisesti kouluttaen...

Ajotreenauksissa on usein pieni Metsänneito mukana. Metsäretkeä odotetaan innolla ja aamulla klo 5 tyttö ryömi viereen kysyen "Joko on aamu? Eikö me lähdetä jo metsään?". 

No, sehän olisi ollut unelma lähteä aamutuimaan mutta ei tällä kertaa jaksanut...nukutaan vielä hetki kun kerrankin on mahdollista nukkua yli viiden.

Metsä on mielestäni paras ja kasvattavin leikkiympäristö. Raitista ilmaa ja luovuutta lisääviä elementtejä. Kiviä, kantoja, koloja, keppejä, sammalta...niistä syntyy hauskoja leikkejä kun antaa lapselle tilaa ja aikaa tutustua ympäristöön. Pieni kompurointi ja kaatuminen on ihan suotavaa. Muraiset kädet ja naaman voi siistiä sitten myöhemmin.

Metsässä oppii kaikenlaista. Mitä metsässä on. Mitä kaikkea kivaa siellä voi tehdä. Mitä marjoja saa syödä ja mitä ei. Mikä sieni on myrkyllinen. Lapsille, pienillekin, voi opettaa erätaitoja ja metsästävien perheiden lapset kyllä tietävät mistä liha ruokapöytään tulee. Luonnollisia asioita.

Pienen tyttösen mielestä parasta viikonlopussa oli metsä ja makkara nuotiolla. Tässä kuvia meidän yhdestä retkestä. Hienosti olin sitten saanut päivämäärän kuviin... :) - Miten minä aina onnistun...

Uki The Man ei lähden kauas ja vaikka lähtisikin niin tulee kyllä takaisin. Hyvällä kyömykuonon vaistolla Urho suunnistaa metsässä.

Syksyn värejä

Mini Me

Metsä on pienen Metsänneidon lempi paikkoja - Tämä pieni Neito ei pelkää kompastua

Mäyräkoira on paras ystävä - Pieni-Neito komentaa Ukia emännän elkein

Nuotiopaikan lähellä on kivoja kiipeilypaikkoja -kiviä ja kantoja

Pieni tutkija - Mitäs kuoren alta löytyy? Tosin leikki muuttui yhtäkkiä "eräkokiksi" ja kuoresta valmistettiin jauhelihaa...

Pieni Metsänneito metsällä - puukepistä pyssy. Lennosta leikki muuttui kalastukseksi ja karahka onkivavaksi

Pieni Eränkävijä rantautuu

Metsänneidot kalliolla

Loma Loma Loma Loma....

Tänä kesänä odotan lomaa enemmän kuin mitään, koskaan ja ikinä. Ensi viikolla kaivan pienen perheeni kanssa lähtökuoppaa kohti Roomaa, Elban saarta ja Toscanan viinilaaksoja.

Mäykkypojat jää vartioimaan kotia maailman parhaimman hoitajan kanssa. Ennen matkaa on koirien hoito järjestettävä ja varasuunnitelmakin on hyvä olla. Pientä lisästressiä koirista on ennen matkalle pääsyä mutta loma karvamakkaroista tekee hyvää. Mietin olisiko koirahoitola ollut sittenkin stressittömämpi vaihtoehto loman ajaksi? En oikeastaan tiedä hyviä koirahoitoloita. Täytyisi ehkä käydä tutustumassa muutamaan ihan mielenkiinnosta.

Urho tulee mököttämään ensimmäisen viikon kun minä en ole kotona. Mauno tuskin välittää. :) Hassua on se että olen odottanut koiratonta lomaa jo pidempään mutta nyt alan nyyhkiä niiden riiviöiden perään.

Matkapaljastuksia

Italian matkaa olen odottanut oikeasti kuusi vuotta! :) Nyt sitten matka on edessä, joten saan hiukan hehkuttaa! Laitan kuulumisia jos vain pääsen koneelle...viimeistään sitten kotona. Kännykän jätän kotiin, se on varma.

Tarkoitus on mennä ensin Roomaan ja nauttia pari päivää Rooman raunioista, muodista (mikä ei todellakaan ole minun juttu...en koe olevani mikään muodikas yksilö mutta voihan sitä aina ihmetellä ja salaa ihaillakin) ja tietysti hyvästä ruuasta viinin kera. En malta odottaa!!! :)

Matka Roomasta jatkuu autoillen ja lautalla kohti Portoferraion kaupunkia ja kaunista Elban saarta. Rantaloma kera Nappleonin...linkistä pääset tutustumaan Elban historiaan ja saareen. Maunon oikea nimihän on Napoleon joten ehkä salakuljetan mäykkyräisen käsilaukussa hakemaan inspiraatiota tuosta  suurmiehestä... :).

Rantalomalta matka jatkuu Toscanan auringon alle Chiantin viinilaaksoihin. Iso jei!

Aamun riistahavainnot...

Tämän aamun riistahavainnot rajoittuivat jälleen Rauli-rusakkoon! Mauno katsoi tyyppiä kuin vanhaa kaveria. Raulikin näytti tänään naureskelevan pojille rauhallisesti. Urho sentään hakkui mamin mieliksi. Hyvä Uki! :)

Virallinen erämessumäykky-Alma

Minä olen söpö, pieni ja ärähäkkä kääpiömäyräkoiranarttu nimeltä Alma. Haukuin Riihimäen erämessujen avajaisissa sillä täytyyhän minunkin saada ääneni kuulumaan. Koirat kuuluvat eräharrastajien elämään erittäin läheisesti. Minä en metsästä mutta hengailen metsässä isäntäni kanssa. Se on aika hyvä valokuvaamaan joten kamera rakastaa minua!

Nähdään Riihimäen erämessuilla! Tänään perjantaina messut on auki klo 11-19. Rotutoverit esittävät luolakoiranäytöksen ohjelma-areenalla klo 15.30.

Alma The messumäykky

Saanko esitellä järjestäjien söpöliinin Alman. Alma on ahkera metsässä liikkuja mutta omistaja kehui sylikoiraksi...laitan parempia kuvia neidistä kunhan pääsen koneelle. Suukkoja Almalle!

Huomenta

Pojat, pojat! Sitä kun herää aamuisin klo5 niin mikä onkaan sen piristävämpi kuin mäykkyräisen hymy? Urho makaa lähes aina kellit taivasta kohden sohvalla ja juoksee iloisesti portaiden alapäähän. Voi sitä rakkauden määrää, jonka saan tuona ohi kiitävänä hetkenä kokea.

Mauno puolestaan makaa pesässä. Tuhahtaa ja vaipuu teinimäiseen nirvanaan. -Älä vaan puhu mulle! Mä en ole oikeasti tässä. Hullu muija, kato kelloo se on vast viis.

Kahvi on keitetty ja on aika meikata. Maunon pesä on penkin alla jonka vieressä heitän pakkelit naamaan. Juttelen Maunolle mukavia. Kyselen unista ja kerron montako kk, vkoa ja päivää on kunnes taas tuo laiskottelu saa luvan loppua..Sitten päästään kisuja jahtaamaan. Siinä vaiheessa Maunon haukottelu kuulostaa kissan maukumiselta ja häntä alkaa vispata tai siis tampata tyynyä. Valkoiset hampaat vilkkuu ja jee..tulihan se Maunonkin hymy sieltä viimein. Minuakin hymyilyttää.

Mietin joka aamu miten erillaisia nuo makkarat ovat! Ihan parhaita! No aamu jatkuu..

Aamulenkki on lähes aina sama. Lenkin jälkeen Mauno vetää kotipihassa liinat kiinni ja heittäytyy selälleen...jälleen esiin nousee teinimeininki. -En tule sisälle! Sä oot tyhmä! Mä en jaksa kävellä! EVVK!

Samaan aikaa. Uki puree Maunon jalkoja ja kaulaa. -Kakara ylös siitä! Idiootti. Typerys. Tapellaanko?

Jahas ja rauhallinen ihana aamu päättyy jälleen kun huomaan kiroilevani poikaset maan syvimpään rakoseen. Myyn koirat joka toinen päivä. Raivostuttaa. Turhaan! Sillä poikia ei oikeasti kiinnosta olenko siinä vai en tai että onko kiire vai ei. Stressitaso nousee pilviin... Pakko juosta junaan. Se lähtee kahden minuutin kuluttua...

Hei neiti, teidän koirat jäi!

Maunon hymy

Ajattelin ilahduttaa teitä arkipäivän humoristisella tarinalla.

On aamuja ja sitten näitä minun aamuja.. Eihän tässä nyt sinänsä mitään ihmeellistä ole. Ihan perus sähläystä.

Vein lapsukaisen päiväkotiin 7.30. Pääsin toimistolle (matkaan menee junalla tunti suuntaansa). Päiväkodista soitettiin klo9.00 että lapsella ei ole hätää mutta noi teidän mäyräkoirat jäi tuohon päiväkodin aitaan kiinni! :)

Mietin vain että mitä koirat ovat ajatelleet kun juoksin niiden OHI!

No joo.. Ei niillä hätää ollut. Monta pientä hoitajaa. Minulle luvassa vuoden äitipalkinnon lisäksi vuoden koiranomistajapalkinto... :) Joka ei tunne niin voi hiukan miettiä että miten tuo ihminen saa liikkua vapaana? :)

Iloiset koirapojat odottivat kiltisti päiväkodilla kun juoksin paikalle. "Sä tulit! Missä sä kävit? Onko herkkuja?" :) Koirat on ihania ja varsinkin mäyräkoirat. Loukkaantuu vain jos ei ota syliin. Aina iloisia kun tulee viemästä roskat tai käy vain toisessa huoneessa. " Hei, sä tulit! Miten menee? Heitä yläfemma!" Ja miljoona pusua päälle. Voiko noista makkaroista olla muuta kuin onnellinen.

Huumoria päivään!

Urho My Man!

Missä meidän miehet makaa?

Pyykkien päällä.. ("mitäs siinä kuvaat" -ilme :))

Urho, makoilee rattaissa

Rahin päällä yhdessä tai erikseen

..ryömimistunnelissa.. oli se sitten auki tai kiinni..

Mauno, rattaiden alaosassa

..myös ihan omassa pedissä..harvemmin..

Urho tykkää eniten maata lattialla

Tämäkin on mahdollista..

Nojatuolissa maataan yleensä kulkuset taivasta kohden joten tämä kuva on ehkä liian kiiltokuvamainen!

Maunon lempipaikka on kylpyhuoneessa kaappien alla, varsinkin jos lattialämmitys on toosi kuumalla.

Pienille miehille on ostettu jos jonkinlaista petiä mutta mikään ei kelpaa. Poikain unelma olisi sänky. Portti yläkertaan estää unelmien toteutumisen. :)

Maunolle kolmas ykkönen

Maunolle rapsahti tänään päivän parhaimmilla pisteillä ykkönen Sastamalan kokeesta. Ajoeläimenä peura. Vaativa maasto vaikutti varmasti kaikkien ajoihin. Nyt on Parrattoomalla Maunolla kolme ykköstä. Hymy! Iso Hymy! :)

Takki parhaalle metsästyskaverille

Metsästyskoiralla tulee olla kaikenlaisia varusteita aivan kuten kilpaurheilijalla konsanaan. Koira saattaa joutua olemaan autossa pitkiäkin aikoja. On matkustusta, odottelua, siirtymiä ja varsinkin ajon jälkeen iskee kylmä ja lihakset joutuvat koville. Pari suositusta olen jo alla olevien loimille saanut. Naureskelin Back on Trackille viime jouluna että HEH HEH mitä hifistelyä mutta ei suinkaan. Loimi vaikuttaa toimivalle! Olisiko tässä hyvä joululahja mäykkypojille? :) Olen haaveillut tästä n.70-100€ maksavasta loimesta joka lämmittää lihaksia ennen ja jälkeen jahdin tai kokeen. En vain ole vielä raaskinut ostaa!

Back on Track mäyräkoiraloimi pitää lihakset lämpiminä! (kuva on napattu sivuilta jonne linkki ohjaa!)

Back on Track verkkoloimi lämpimiin keleihin  (kuva on napattu sivuilta jonne linkki ohjaa!)

Lämmin loimi on ehdoton. Talvella toppaloimi ja syksyllä niskaan voi heittää jonkun ohuemman. Toki se voi olla joku muukin kunhan se on lämmin ja mukava päällä. Hurtalta löytyy myös mäyräkoirille (ja muillekin:)) sopivia loimia. Meillä on Rukan toppaloimi. Sopiva automakoiluun. Kiinnitys on hiukan hankala eikä loimea saa tarpeeksi kireälle kävelylenkkejä varten (ainakaan meidän laiheliineille).

Rukan toppaloimi. Loimeen kuuluu myös huppu :D Tosi kovilla pakkasilla olen jättänyt sen korvien lämmikkeeksi

Naispuoleisena täytyy alkaa hiukan diivailemaan (jos edes tiedän mitä se tarkoittaa!) :D. Päiväkävelyillä on tietysti näytettävä että meillä metsästetään ja tyylimme on tämä. Ihastuin loimeen Köpiksen matkalla vieraillessani astetta paremmassa metsästysvaateliikkeessä. Harmittelin pitkään etten ostanut loimea. En ostanut koska ei ollut maastonakkien selän mittoja mukana.

Barbourin tikkiloimi koiralle

Nyt bongasin loimet Fiskarsissa! Koirat eivät olleet mukana joten loimet jäi putiikkiin. Nyt kuitenkin tiedän mistä näitä ihanuuksia saa. Tämä on myös listalla "Ostan joku kaunis päivä" ja sijoittuu kyllä omien härpäkkeiden edelle. :) Ajatelkaa miten tyylikäs yhdistelmä. Koiralla ja emännällä samanlaiset takit! (viittaan tietysti edelliseen kirjoitukseeni.. :))

Barbourin vahakangasloimi koiralle

Toinen ykkönen!

Harvemmin on tullut istahdettua kotikoneen ääreen parin viime viikon aikana. Työkone vetää puoleensa useammin. Älypuhelimen sovelluksesta ei ole kiva kirjoittaa. Kuvat sovellus julkaisee miten sattuu. Voi tietysti hyvin olla etten osaa käyttää sitä. Tiedä häntä. :)

Kirjoitushiljaisuus on tyystin työ ja muiden menojen yhteensattuma. Harmittaa kun monia hyviä juttuja on ollut mutta mietin että muistanko niitä enää? Sukuni naisilla on hiukan hatara muisti. :D

Mauno erinomaisen näyttelytuloksen jälkeen osallistui jälleen ajokokeeseen, jonka kokoontumispaikkana oli Tammisaaressa sijaitseva Norrby Gård http://www.norrbygard.net/metsastys&kalastus.html. Itse ihastelin "kivinavetan" ylisille rakennettua baaritiskillä, muhkeilla nahkasohvilla sekä upeilla trofeilla somistettua jahtihenkistä oleskelutilaa, "mieshuonetta". :) Alakerrasta löytyy upea jahtikellari josta löydät kuvan kartanon nettisivuilta. Kerrankin olin ottamatta kuvia vaikka kyllä hiukan olisi tehnyt mieli räpsiä.. olisi pitänyt.

Maunon ajo sujui hyvin. Poika sai elämänsä toisen ykkösen. Ei mikään huippusuoritus mutta olen hurjan tyytyväinen. Itse tuomaroin koiraa, jolla sattui olemaan puolestaan huippu hyvä päivä! Ajettava nähtiin jopa kuusi kertaa kahden erän aikana. Yhden kerran aivan läheltä. Se on aina yhtä hieno hetki, varsinkin jos osaa olla super hiljaa ja henkittämättä. Tulokset kokeesta löytyvät Taxklubben SydVästin sivuilta http://www.taxklubbensydvast.com/. Kyseessä oli kerhon mestaruuskoe 2013.

Sunnuntaina tuomaroin sileäkarvaista sydämenmurskaajaa. Koe oli nuoren pojan eka ja meillä oli hurjan hauska aamupäivä. Vanha kaurispukki esittäytyi kahdesti ensimmäisessä erässä ja kyseistä ajoa oli helppo seurata. Toisella kertaa kauris herra jolkotteli 10m päässä meistä, aivan tien toisella puolella. Siinä se piikkipää lipoi huuliaan kaikessa rauhassa ja tuijotti meitä pitkään. Hieno hetki! Toisessa erässä jänis oli loikata meidän syliin 5m päästä! Koira pian perässä. Tulokset voi lukea täältä http://www.taxklubbensydvast.com/. Kyseessä oli pitkäkoe 21.11-3.12.

Maunolle KÄY ERI2!

Johan jotakin. Kiirettä pitää. Palasin Hossasta metsästysreissulta la-su välisenä yönä(kerron reissusta piakkoin). Sunnuntaina aikaisin Lahden koiranäyttelyyn kahden koiran, 2v lapsen, sekä näyttelyitä kammoksuvan aikuisen miehen kanssa.

Huh huh..stressikynnys ylitetty ja tukka tippuu päästä, sekä harmaantuu ja näyttelyn jälkeen nälkäinen stressistä laukeava nainen voi olla pelottava. Myönnän sen itsekin! :D Kärkkäinen raikui kun tajusin ettei sieltä saa sunnuntaisin ruokaa ( Joku prkl Scan Burger ei ole minun tai 2v lapsen ruokapaikka nro1 ( mieshän syö mitä vaan :))).

Ensin jännitettiin osuuko pitkäkarvaisten ja karkkareiden kehät samaan kellonaikaan. Onneksi karkkarikehän tuomari oli super nopea! Ja todella sympaattinen. Ihastuttava herrasmies!

Sydän kurkussa vein Maunon kehään. Saksalainen tuomari oli hiukan huvittunut, sillä kerta oli Maunon ensimmäinen. Poika liikkui hienosti mutta kävi makuulleen eikä tahtonut seistä mutta uskokaa tai älkää...tuomari tykkäsi Maunosta! (Laitan arvion Koirien sivulle kunhan saan sen täydellisesti suomennettua). Siis Maunon ulkomuodosta. Käyttöluokassa ERI2 eli arvioksi tuli erinomainen! :D Odotin hylkäystä tai tyydyttävää parrattomuuden takia. Olin niin iloinen, hämilläni ja onnesta soikeana!!! Ensi viikolla Mauno saa startata taas ajokokeessa, sillä ekan ykkösen jälkeen täytyy saada näyttelytulos jotta voi jatkaa kokeiden suoritusta.

Urho sai käyttöluokassa EH:n suomalaiselta tuomarilta. Poika mökötti laittaen kuonon lattiaan ja mulkoili minua sivusilmällä kun herra tuomari lähestyi.. :D joten tuomari kirjoitti tietysti että saisi esiintyä edukseen. Tuomiona oli niukkakarva ja suuret luut. Reissu oli Ukille stressaava joten onneksi emme harrasta näyttelyitä alvariinsa.. Mauno oli todella iloinen yllätys ja Ukin tulos arvattavissa. Uki on oman elämänsä muoto, -käyttö -ja metsästysvalio. :) Minun rakkaat maastonakit.

Tänään oli Maunon vika juoksutus ennen lauantain ajokoetta, jossa muuten minä olen yhtenä palkintotuomarina. Sunnuntaina tuomaroin pitkää koetta, joten viikonloppu pyhitetty ajokokeille.

Ja ainiin! Pääsimme muuten liittymään uuteen maastonakkiseuraan, josta myöhemmin ehkä lisää. Minun täytyy vain opetella ruotsia paremmin sillä tyypit puhuu pääosin ruotsia. Toisaalta nyt kun olen opetellut sanomaa -Ei! ..ihan suomeksi..Niin voin varmaankin sanoa siellä kaikkeen -Nej. ;)

Tuhotkaa vaan kaikki!

Meillä on suuri eteisenkaappi liukovilla. Mäyräkoira saa kaapin siististi auki ja kiinni työntämällä ovea pitkällä kuonollaan. Sitä tapahtuu päivittäin. Kaappi on yksi koirien lempipaikoista.

Tarina (koira) ei kerro menikö Mauno kaappiin aamulla vai päivällä. Ei sen väliä. Kaapin ovi oli juuttunut kiinni, sillä oven välissä oli jotain..korinpalasia..

Tulen väsyneenä töistä. Lapsi huutaa ruokaa ja tahtoo takaisin päiväkotiin. Hyvä fiilis. Koti haisee koirankakalle. Se haju on yököttävä mutta kakkaa näy missään. Vainoharhainen? vai haiseeko hengitykseni tosiaan näin pahalle?

Maunoakaan ei näy missään..Mikä on ihan normaalia. Laitan ruokaa ja kakka haisee. Eteisen liukuovikaapista vyöryy korinpalasia kun sitä aukaisee.. Taas yksi kori säpäleinä. syödään eka.

Mauno makaa kaapissa tuhotussa villasukkakopassa ja haukottelee.."Kiva kun tulit kotiin...täällä oli tylsää!" Koira vaikuttaa tyytyväiseltä suoritukseensa. Minä en.

Kaappia tyhjentäessä ylläri, The Iso kakka, löytyi..sieltä korin ja liukukiskojen vierestä. Siistiä! Hyvä fiilis! Tuhotkaa ja p*skokaa vaan kaikki! Kyllä mami siivoaa..

OBS! kuva on lavastettu :). Siivosin osan kunnes tajusin kuvata. Kori on syöty myös toiselta reunalta lähes alas saakka.Kakasta en viitsinyt kuvaa ottaa.

Biotiinia ja parraton karkkari

Miten parran saisi kasvamaan? Mauno on karkeakarvainen, tai siis pitäisi olla. Sillä kuuluisi olla parta ja kulmakarvat! ...vaan kun ei ole!

Vielä viime keväänä koiran karva oli kauttaaltaan sileää ja samettisen pehmeää. En voinut kuvitella vieväni Maunoa näyttelyyn, sillä en halunnut tuomarilta siirtoehdotusta sileäkarvaisiin tai hylättyä..

Nyt tilanne on jo hiukan parempi! Karkea karva on levinnyt mahasta alkaen muuhun kroppaan, paitsi päähän! Maunolla ei ole partaa eikä kulmakarvoja! Pään karvoitus on edelleen samettista.

Niukka karvaisuus ja karvan tikkumaisuus on eduksi metsässä. Lumi ei jää karvoihin paakuiksi joten puolensa silläkin. Vesisatteella karva kuivaa nopeaan ja usein pelkkä pyyhkiminen riittää...toisin kuin pitkäkarvaisen kanssa!

Molemmille koirille annetaan nyt biotiinia. Sen pitäisi auttaa karvanlaatua monipuolisesti. Apua siitä on ollut. Pitkäkarvaisesta ei lähde karvoja ja turkit kiiltää mutta myös värit näyttää selkeämmiltä. Maunon partaahan se ei kasvata. :)

Meidän karkkaria ei siis tarvitse liiemmin nyppiä. :) Olen vain hiukan epätoivoinen teinikoiran karvojen kasvusta! Näyttely lähenee...joten karvoja saisi hiljalleen partaan ilmestyä..

Uudet valjaat - uskallan suositella!

Uudet valjaat on todella hyvät! Näkyy tiellä ja metsässä. Samaan sarjaan on talutushihnat (me like!). Tyylikästä!

Mäyräkoiralle on vaikea löytää sopivia valjaita. Nyt kuitenkin parin viikon käytön jälkeen voi sanoa että taidettiin löytää valjaat joista koiratkin näyttää tykkäävän. Urho on pyrkinyt lähes kaikista aiemmista valjaistaan eroon hankaamalla niitä maahan ja joka paikkaan.

Nämä valjaat saa plussaa kirkkaista ja näkyvistä väreistä, heijastimista ja siitä ettei takakiinnitys hankaa etukainaloita. Masun alla on levennys tai miksi sitä nyt kutsutaan? Ihana löytö Rukan koiramallistosta ja edullinen ostos! Valjaat maksoi rapiat 20€/kpl. Mauno sai miehekkäät keltaiset :) ja Uki kirkkaan oranssit (jotka muuten näkyvät metsässä hyvin!).