Furry Yoga with guns

Hello pitkästä aikaa (Takki: Anar Outdoor Hirvas)

Meikäläisellä työpäivät on fyysisesti rankkoja että viikolla ei jaksa just yhtään mitään jumppia eikä kyllä ehdikään. Sanonkin aina että viikot on pyhitetty työlle ja tyttärelle ja ennen kuin joku älähtää niin koirien haliminen on The best aivoille ja mielelle sillä ne koirien pierut hellii mun alitajuntaa.

Olen töissä kasvihuoneella, jossa on troopista 24/7 ja siinä 75% ilmankosteudessa tehdään fyysistä työtä.  Hiukan eri kuin kuiva toimistoilma ja voin kertoa että ei ole jakkupukuja ja palsutärkeilyä ikävä. (Tähän sellainen mielipuolinen naururemakka...been there done that).

Toimistorotta

Kukkaishattutäti

Olen tässä miettinyt että pitäisikö olla joku harrastus kuitenkin jotta olisi sisältöä arjessa. Metsälle meneminen ei ole vaihtoehto tai olisi mutta Espoon persreiässä sellainen hulluttelu ei ole omatoimisesti mahdollista vaikka esimerkiksi supikoiria saataisiin pois pyörimästä joka koiralenkillä. Rusakoista ja kauriista puhumattakaan. No ei mennä nyt tähän... mutta tää on kuulemma tätä special aluetta ettei täällä kuka tahansa saa metsästää. Että jotain muuta pitäisi keksiä.

Synapsit kohdallaan

Päiväthän menee näin.. klo 4.35 herätys. Kaffia, kirjoitusta, somea ja koiria. Klo6.15 töihin. 16.40 kotona. Suihku ja välikuolema. Ruoka, kirjallisia töitä, lapsen treenit, iltahommat ja klo21.00 nukkumaan. Olen tullut siihen tulokseen että en taidan ehtiä olemaan trendikäs harrastaja. Venyttelen illalla nopsaan ja se saa riittää.

Viikonloput onkin sitten ihan yhtä hallelujaa. Fanfaarit soi aina perjantaisin klo16. Ensinnäkin pääsee kaupungista kotia maalle ja toiseksi keho sekä mieli saa mettää. Olenkin huomannut että elän lähinnä vain viikonloppuisin. Kutsun sitä vaihtoehtoisen todellisuuden elämäksi.

Tässä on hyvä kohta Furry Yogalle

Luonnossa on mulla ne saatanan trendikkäät fengsuit kohdallaan ja synapsit napsahtaa oikiaan asentoon. Toiset saa näitä fiiliksiä vissiin hotjoogasta ja ashtanga vinyasa yogasta, barre hyppelystä tai lämmin vesi kutittaa kehoasi tunneista. Ainakin somepäivitysten mukaan. Olen kokeillut jotain tunteja, ei toimi mulla. Nauran vain ja kroppaan sattuu.

Kaikella kunnioituksella nuo "body on tärkein" -tunnit on hianoja ja ennen kaikkea kuulostaa hienolle mut en saa niistä samanlaista euforiaa kuin luonnossa hiippailusta haulikko kädes tai ilman.

Ajatus lähti laukalle ja kuinka erillaiselta elämäni kuulostaa kun kutsun sitä Furry Yoga with guns. Elämäntapa joogaa 24/7 jossa mieli ja keho saa ravintoa, ihan konkreettisesti.

Reality kehonravintoa Furry Yogasta with guns

Puhe puutarhurin plantuille 20.12.2019

Ensimmäiset puutarhurit tulivat Suomeen ulkomailta. He olivat miehiä.

Suomessa ammattikuntans puutarhurit alkoivat puksuttaa ja puuhastella mm. puistoissa ja kauppapuutrahoilla sekä siemenkauppiaina...

"Puutarhurin ammatin ei katsottu olevan naisille sopivaa".

Mietin, ehkä siksi että meillä naisilla ei ole luonnonluomaa siemenpankkia... vaan olemme aikojen alusta alkaen toimineet kasvualustoina.

Kasvualusta, oikeastaan tärkein osa viljelyä ja kasvua. Kasvualustan on oltava sellainen missä juuret viihtyvät ja josta kasvun ihme jaksaa ponnistaa.

Tällainen puutarha-alan koulutus tarjoaa "maailmalle" henkisen ja ammatilkisen kasvualustan sekä ohjauksen luonnonvarojen kestävälle käytölle. Ainakin toivon että tulevaisuudessa luonnolliseen viljelytapaan kiinnitetään enemmän huomiota.

Kasvuun, niin kasvien kuin ihmisten... niin miesten kuin naistenkin näin 2019 vuoden päättyessä tarvitaan muutakin kuin kasvualusta. Ei optimaalisia kasvuolosuhteita vaan luonnollisen ekosysteemin. Siihen perustuu koko elämä.

Me ihmiset tarvitsemme kasvuun enemmän tukea kuin kasvit, tukikeppejä. Meille aikuisiällä puutarhureiksi valmistuville tukijoita ovat perhe, ystävät, luokkakaverit tai ihana opettaja kuten esinerkiksi Sari. Meidän erikoisryhmän (kuten Sari meitä kutsui) turvallinen, kannustava ja yltiöpositiivinen ryhmänohjaaja. Olet paras. Kiitos.

Meidän erikoisryhmä, mahtava porukka. Meillä kaikilla on menneisyys, eletty elämä niin iloineen kuin vaikeuksineen...

Puutarhurin plantut, haluan sanoa meillekin jotain. Meistä jokainen on tärkeä. Pidetään yhtä ja tuetaan toisiamme. Pidetään myös mielessä laulaja J. Karjalaisen lausumat sanat "Hyvä fiilis on älyn korkein muoto", sillä hyvällä fiiliksellä työtkin sujuvat paremmin.

Kiitos.

Tämä osa ei tullut puheessa...

Lepaan puutarhakoulun opettajille ylimääräinen tervehdys. Toivottavasti kiinnitätte jatkossa enemmän huomiota luomuun ja biodynaamiseen viljelyyn niin avomaalla kuin kasvihuoneissakin. Paikallisen pienviljelyn tukeminen turvaa maapallomme tulevaisuuden ja tukee luonnon monimuotoisuutta.

Nyt sitä opetetaan vaihtoehtoisena viljelymenetelmänä...mikä särähtää korvaan varsinkin kun maailma kuohuu ilmastopolitiikkaa ja aktivismia.. Puutarhaopetuksella on tässä tilaisuus muuttaa ihmisten käsityksiä, muuttaa maailmaa.

Mutta kaikista puutteellisin osa-alue opetuksessa Lepaalla on yrittäjyys. Yrittäjyyden tukeminen on viljelijäksi ryhtyville tärkeää. Puutarhatuotannon suuntaus liittyy vahvasti maatila eli avomaa tai kasvihuoneyrittäjyyteen. Se osa on opetuksessa näennäisesti mutta käytännössä puuttuu teiltä kokonaan. Opettajan lisäkoulutus tai jopa vaihtaminen olisi suotavaa.

Kuuntelin töissä mielenkiintoista keskutelua (radiosta) työn tuottavuudesta..meistä jokaisen kannattaa miettiä olenko paikkani ja palkkani ansainnut ja mikä on työni tulos. Onko työn tuottavuutta se että opiskelijoita kyykytetään ja aliarvioidaan?

Timantit on ikuisia

Kutsun Bowtechin Diamond infite Edge -joustani Timantiksi...kun en niistä oikeista korutimanteista niin välitä

Onko inspiraatio kateissa tai etsit sitä jotain mikä sytyttää jousitouhut takaisin sun elämään? Tai no ihan minkä vain osan elämästäsi... Palataampa siis jousitouhuihin ja samalla muutamia vuosia taaksepäin tai no aika montakin vuotta.

Aikamatka...siitähän höyrytään ilmastonmuutoskeskustelun yhteydessäkin. Menen nyt hakemaan inspiraatiota vanhoista ns. Hyvistä ajoista. Helppoa ja ilmaston kannalta edullista matkustamista.

Lukija ja seuraajakunta on blogin elämän aikana muuttanut muotoaan. Osa kuitenkin muistaa kuinka innokas jousiampuja ja metsästäjä olin kunnes oikea käsi ja olkapää sanoi sopimuksen irti. Latisti aika hitosti tunnelmaa kun kipu veti käden pakettiin ja lopulta molemmat kädet.

Miten innokas olin. Treenasin lujaa. 2-3h jousihallitreeneistä illaksi salille tekemään vastaliikkeet ja tasapainottamaan toista kättä ja airobiset lihastreenit päälle. Olin tikis.. Elämä oli vain ja ainoastaan sitä töiden jälkeen. Säännöllisyys ja ne ihmiset piti minut kasassa. Nautin. Elämä oli rytmitettyä ja touhu tavoitteellista.

Olkapäät ovat kuitenkin aina olleet ongelma ylöspunnerrus ei ole onnistu ilman kipua vaikka tekisi mitättömillä painoilla. Aika lohduton fiilis mutta en antanut periksi.

Kädet meni koko ajan huonompaan jamaan. Työ muuttui käsillä tehtäväksi ja homma repesi suorastaan käsistä. Kortisoonipiikkiä pistettiin kyynärpäihin ja juoksin hierojalla hakemassa helpotusta. Sähköhoitoa ja fysioterapiaa.

Jos työuupumuksesta, masennuksesta ja jatkuvasta lamaantumisesta oli jotain hyötyä niin se että kädet sai levätä. On yksi niistä. Kivut hävisi, vihdoinkin.

Nyt haaveilen uudestaan jousen tuomasta tasapainosta ja jännityksestä. Olen seurannut Instagramissa @afinnwithabow tiliä ja Elina on tietämättään toiminut inspiraation lähteenä.

Se kun moni nainen sai inspiraatiota jousitouhuista silloin ennen kauttani niin täytyy sanoa että samoin minäkin kaipaan insiraatiota, aivan kuten me kaikki. Elinan jousitouhut on herättänyt kipinän että jos kuitenkin kokeilisin vielä.

Timantit on ikuisia...niin innostus jouseeni, timanttiin, kuin kullanarvoiset seuraajat. Onneksi otin asian puheeksi. Sain Facebookissa hyvän treenivinkin jota aion heti kokeilla.

Kommentissa viitataan tunnetun suomalaisen jousimetsästäjän antamaan treenimetodiin. Yksi laukaus per päivä. Treenaa tosi tilanteessa kuten metsällä. Toista tilaisuutta et saa. Jos epäonnistuu niin uusinta vasta seuraavana päivänä.

Aluksi vetelen jonkun aikaa hallittua kuivaharjoittelua kevyellä kuminauhalla jotta saan selkärangasta palautettua liikerstoja ja liikettä käteen, hartiaan ja lapoihin. Vaihdan sitten vahvempaan jumppanauhaan heti kun käsi on valmis. Kuminauhalla täytyy tehdä toistoja myös toiselle kädelle niin pysyy tasapaino.

Tällä lähden liikkeelle. Intoa täynnä. Kiitos kommenteista ja viesteistä aiheeseen liittyen. Pistä jakoon sun hyvät treenivinkit jousen kanssa. Tai kerro mikä saisi sut syttymään uudestaan kaivatun harrastuksen kanssa. Niistä vinkeistä on varmasti hyötyä myös muillekin!

Tässä yksinkertaiset kuivaharjoittelu ohjeet jousityypeille ja muillekin. Treenit ja lihashuollon minulle suunnitteli Fysios Viherlaakso.

Kumonauhatreeni molemmille käsille

Eri kokoisilla painoilla liikettä lapoihin. Aloita pienillä painoilla

Rauhalliset ja hallitut kierrot. Käsi kurottaa selkää pyöristettynä toisen kainalon alta ylöspäin ja venytys kattoa kohden..uudestaan..

Lankutus - mun olka eikä selkä ei kestä suorin käsin