sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Ensimmäinen jänisjahti jouskalla eli yksi hulvaton metsäpäivä

Eka kerta on kyllä kivulias. Into piukeena ja onhan tätä nyt harjoiteltu mutta silti kaikki on niin uutta ja ihmeellistä. Neuvoja satelee. Sun pitää vaihtaa se tähtäin tai siis molemmat. Ja stabi puuttuu ja kärkiäkään ei ole. Heh. Onneksi asiantunteva Rajajousi auttaa jousiasioissa ja pitää järjen päässäni.

Aika pimeetä... :)


Torstaina Maunulan ratatreenien jälkeen olin sopinut myöhäiset treffit Keravalle. Siis pakkohan sinne oli ehtiä koska lauantaina on edessä jahtipäivä.

Paniikissa söpötän aina niin yltiörauhalliselle ja vakaalle vastapelurille että "Siis niin siistii. Mä opin taas jotain uutta..niin huikeeta siis cool.." kälä kälä..ja en ihmettele jos päästin suustani että OMG! 

Olin sekaisin väsymyksestä ja suunnattomasta riemusta. Olen kehittynyt ja pääsen jahtiin. Onhan se nyt hienoa! Olen vain väsyneenä ärsyttävän äänekäs ja kikattava pikkutyttö. Ehkä Jorma ymmärtää... :D

Shockwawes 100 on minun valinta pupujahtiin


Shockwawes kolmen setti lähti iloisesti mukaani. Näillä lähtee. Sopivan hintaisia ja miellyttävän kevyitä!

Kärjet sopivat nuoliini. Olin nimittäin hiukan huolissani että miten nämä sulat?? ehkä kuitenkin uudet nuolet pitäisi hankkia? (haaveilin saavani pinkit sulat...aivan kuten eräällä miehellä...olen vähän kade.. :D ) No mutta järki päähän. Nuolet ovat ihan hyvät minulle ja sulat ovat juuri sopivat. Kaikkea ei ole pakko ostaa tai uusia ekaan jahtikertaan kun on panostanut ja ostanut hyvän aloitussetin ammattitaitoisilta myyjiltä.

Hiukan ihailin siinä sivussa kauriille ja majavalle suunnattuja kärkiä ihan vain koska olin tietysti naisellisesti miettinyt että metsästyskärki pitää olla linjakkaan kaunis ja paketti punainen... Nooooh... en saanut niitä mutta ehkä kevään massepassiin? (Hulluhymiö). 

Tähtäimet ja muut jäi hyllyyn, siihen seuraavaan kertaan. Pakettia isosta maailmasta odotellessa...

Nämä on aika päheitä!


Jahtia edeltävä ilta

Olen niitä jotka iloitsevat asioista pitkään mutta toimivat viime sekunnilla.

Kaivelin villahousut, untuvatakin, metsästyshousut ja villapaidan. Kengät pitäisi vaihtaa...vanhat Haltit alkaa olla reikiä täynnä. Vanhat ja uskolliset. Jos alkaisin luetella mitä voisin hankkia niin homma karkaisi käsistä.

Pari lasia punkeroa ja kaurissorsseliä ruisnapilla...Avot. Ehkä tämä tästä.

Campo Viejo pääsi minun suosituimpien viinien listalle

Kaurissörsseliä rusinapilla



Jahtipäivä

Herään klo5.00. Ihan sekava olo. Näin unta että sain jäniksen ja vein sen täytettäväksi. Pidin pupua aina mukana. Sen hampaat olivat isot ja ihan kuin se olisi irvistänyt..hiukan kukkuu-uni mutta ihan perusuni minulle.

Pitäisi ajaa Hauholle vajaat pari tuntia. En jaksa meikata ja mitä ihmettä kynnetkin on lakkaamatta. Aamu alkoi siis epätavallisesti. Sipaisen kuitenkin neutraalia huulipunaa ja virkistän kasvoni ruusuvoiteella :) ...Kurkistan Planon jouskalaukkuun ja siellä ne on...Shokkivavet...ihanat uudet ja kiiltävät metsästyskärjet. Juon kahvia ja ihailen niitä hetken. On ne sitten hienot! Metsästysfiilis kohenee.

Olen ensimmäisenä Hauhon metsästysseuran mestoilla (30min ennen muita). Joko mennään joko mennään missä pupu joko mennään...kuulkaa kaikki mulla on jouska... 

Seuran äijät luulivat varmaankin että olin eksynyt. Hinkaan joustani silmät ilosta ja onnesta kiiluen. (vähän niin kuin korkkarikaupassa..)

Hullunkurinen (mutta ehkä hauskin ikinä) metsästysseurueemme valuu paikalle. Koiramiehet jaetaan ja sitten menoksi...Herra jahtipäällikkö jo taisi todeta että ihan sama vaikka nallipyssyllä paukuttelet.. Höh..senkin jörrikkä ;) ...Eikö se nyt tajua että en vain ole koskaan ollut mistään näin innoissani.. :D

Seurat ja ihmiset ovat ympäri Suomea hyvin erillaisia mutta silti niissä kaikissa vallitsee samanlainen fiilis. Nyt olin vain timanttini pauloissa että en jaksa pohtia sitä nyt enempää. 

Passeja vaihdettiin ja jälkiä nähtiin. Koira oli söpö ja ihan varmaan sillä oli ripsaria! Neitiä ei nyt huvittanut. Naisena koin suurta myötätuntoa...eihän sitä nyt aina huvita. Ehkä sillä oli ekat juoksut tulossa.

Jouskan kanssa

Kun sitten sain omaa aikaa sädehtivän timantin kanssa niin fiilis oli huikea! Olin onnellinen. Toki mietin että miten sitä nyt sitten heilutaan. Oikeastaan vaikka en kuullut koiran haukkua tai nähnyt pupuja niin jahti oli onnistunut.

No huh...ollaampas sitä polleena - Eka jänöpassi!


Ilman stabia pärjäsin oikein hyvin. ;) Ja tähtäinkin oli just hyvä! Luovun pinnitähtäimestä kyllä mutta ensin sen eteen on tehtävä töitä. Treenattava lisää ja saatava ampumisvarmuutta. "Olen ehkä valmis?" ei riitä.

Timantin ulkoiluttaminen teki hyvää. Minun silmissä timanttini säteilee nyt enemmän kuin koskaan. Että oli tällä päivällä aika suuri merkitys vaikka elukkaa ei näkynytkään!

Tajusin passiin mennessä että "Hei, mä en tarvitse korvatulppia!" :)

Isoin huoleni tällä hetkellä on kauniiden kärkien säilytys. Alankin etsimään sopivan naisellista säilytysrasiaa. Hyviä vinkkejä otan mielelläni vastaan!

Kiitos ihanalle ja komealle isäntäseuralle! 

Me tulemme varmasti uudestaan. Nuotiolla olisi helposti vierähtänyt turistessa koko ilta. Kiitos myös riistakeiton tehneelle! Resepti olisi kiva saada?!

Ai niin..jahtireissuilla saattaa tapahtua kaikkea omituista..Päivä sisälsi yhden naisellisen haulikon mökille unohtamisen, yhden (minun) autonavaimen kadottamisen joka löytyi lumesta... minä kaaduin lähestulkoon nuotioon ja kotimatkalla en ole ehkä nauranut koskaan niin paljoa autoa ajaessa. "Erä Pirkot ja Jormat" kiittävät.

Metsästysreissut ovat sosiaalista toimintaa parhaimmillaan!