Raahauduin alakertaan ja keittiöön pimeässä..kohti valokatkaisinta kävellessä astuin koirankakkaan. Se ei ollut vanha. Pehmeä ja hiukan ehkä lämminkin...Alakerran tunkkainen koirantuhnuhaju ei ollut pieruja kummempi... Koiranomistajan onnea!
En tajunnut vielä tuossa vaiheessa että on perjantai 13.
Koirat näytti loukkaantuneelta koska en ollut ottanut niitä ylös sänkyyn piehtaroimaan. Kyseessä oli siis haiseva vastalause.
Vajaa 4v neidin aamut ovat olleet koko viikon siirappia ja äiti on tyhmä eikä hän aio enää koskaan leikkiä kanssani. Joka aamuinen keskustelu siitä miten pahalta toisesta moinen tuntuu...
Noh. Päästiin liikkeelle. Minulla on hiki. Koirat hihnassa näyttää lähinnä siltä että niiden otsaan on kasvanut isot lerssit. En ole siis saanut koirilta lepertelyjenkään jälkeen anteeksi vaikka alakerran lukuisat ihanat petipaikat ovat verrattavissa sänkyyn. Läheisyyttä ne eivät tietenkään korvaa...
Tyttö Manducassa (kantoreppu jolla völjään tyttöä selässä kiireisinä aamuina). Juoksen tyttö selässä ja koirien kanssa mäkeä ylös päiväkodille. Huomaan puolessa välissä että tytön päiväkotirepun sijaan kiikutan roskapussia.
Täyskäännös kotiin lasta raahaten ja koiria perässä vetäen.. Rentoutunut ja onnellinen olo.
Luen Facebookista että on perjantai 13.päivä. Ei kai! En ole vielä huomannut... Voihan tämä olla tietysti "inhimillistä" sattumaa?! Loppupäivä menee varmasti ruusuilla tanssiessa...
Tänään alkaa onneksi loma ja huomenna jänisjahtiin sekä illalla on luvassa ystävän juhlat!
Huominen - Tule pian!
Huominen - Tule pian!
