Seitsemän kyyhkyä ja yksi sorsa

Hämärätä hommoo...mutta mullehan se passoo!

Se tunne kun saa yllärivapaan ja pääseekin päivää aikaisemmin lähtemään reissuun. Onhan se luksusta! Pääsin töistä ja sulloin kassiin mehtuukamppeet, vaihtopikkupöksyt ja muuta sinne ei sitten mahtunutkaan. Autoon heilahti Bertta ja timanttikin, jonka raahasin kyllä ihan turhaan mutta olihan se otettava.

Ensimmäinen yö meni selkäkipujen takia ihan päin prinkkalaa, joten aamulla en yksinkertaisesti kyennyt lähteä koiraa ajattamaan, vaan nukuin onneni ohitse ja miten minua väsyttikin niin paljon. Elämä on välillä rankkaa. Uskon kuitenkin että tämä jatkuva väsymys on ohimenevää.

Reippaan aamulenkin jälkeen olin hereillä, selkä vetristyi(lääkkeillä) ja intopiukeana soviteltiin talon emännän kanssa uutta Hunters Elementin Sabre -metsästyspukua. Kuuma ja aurinkoinen aamupäivä sopii hyvin vaateiden sovitteluun. Hiki valui mutta koska puku tuntui niin mukavalle niin olihan se päällä loikittava pitkin nurmikenttää. Lapset katsoi että hulluja nuo äidit...

Sitten itse asiaan. Ensimmäinen iltalento oli hauska. Siellä sitä kökötettiin. Kuuntelin kun etupassissa pauke sen kuin lisääntyi eikä passiketjusta kovin montaa päässyt takarajalle, jossa minä napotin. Siirryin poikain kanssa aukun reunaan. Yksi oli kaakana ja toinen tippui poikain varmistaessa(tulittaessa) piiput kuumina vieressä. Olin hiukan häkeltynyt äijien reaktioon. Sen tirpan kohtalo oli tulla alas..

Iltalennolta tipahti yksi heinuri. Muutoin hiljaista.Yritin kokeilla josko Urho olisi noutanut ampumani sorsan mutta poika ei kykene vielä hämärässä noutamaan. Se oli lähinnä aivojumppaa ja mukavaa yhdessä pörisemistä. Repsukka oli vähän liian innoissaan. Treeniä vaan lisää niin Uki on loistava sorsastuskaveri.

Hei kyselijät tässä teille saaliskuva :D

Miten sitä aina odottaakin syksyä niin kovasti. Sitten kun se ensimmäinen jäätävä aamu puskee ovista ja ikkunoista niin alkaa natina että voisiko olla vähän lämpimämpi. Itse pidän syksystä ja talvesta kunhan on vain lämpimät vaatteet niin ei sillä kylmällä niin väliä. Pukeutuminen on itseasiassa ihan mukavaa.

Aamutuimaan lähdettiin ajattamaan ajokoiraa. Aamukahvi maistuu hiljaisessa heräävässä metsässä hyvälle. Joskus viiden jälkeen siirryin kyyhkypassiin odottamaan aamua.. Hiljaista. Joku muukin oli aamuvirkku ja koulutti saksanseisojaansa läheisessä metsikössä ja tuli passiin samalle väylälle. Kyyhky lentää kohden, se oli kaakana..Muutoin täysin hiljaista.

Päätettiin tuon aukulle ilmestyneen metsämiehen kanssa lähteä katselemaan sorsia. Kyllä, lähden helposti passista matkaan. :D

Sorsiakaan ei näkynyt mutta kahvit maistuu aina. Kuuntelin läheistä ajokoiran ajoa, kettu luultavasti edessä. Koira kiinni ja päikkäreille.

Loukkujen tarkastus. Tyhjää täynnä. Hyvä niin. Ei ole siis pienpetoja liikkeellä. Sorsiakaan ei näy.

Loukkujen tarkastusta

Iltalento kyyhkyllä. kolme miestä ja minä. Tällä kertaa pääsin paraatipaikalle. Jokainen tirppa tippui jota ammuttiin ja saalista saatiin jokainen sen verran että kyllä niillä nälkä lähtee. Minä seitsemän kyyhkyä. Olin yllättynyt miten erillaiselta riistalaukaus tuntui hyvän valmennuksen ansiosta. Minusta ja Bertasta on tullut sydänystävät. Olen tyytyväinen. Kundit ihmeissään. Olettivat varmaan etten osu. :D

Sulkasatoa kyyhkypassissa

Päädyttiin vielä käydä sorsapaikoilla ja jengi sen kuin lisääntyi. Nyt meitä oli jo kaksi mehtuulikkaa. Hauskaa porukkaa! Ei voi muuta sanoa. Viimeinen paikka meni sosiaalisen lörpöttelyn puolelle. Illan paras kommentti oli että "Onko tuo sorsa?". Kyllä, yksi sorsa oli kuunnellut juttujamme tunnin vieressä olevassa heinäsaarekkeessa. Tyynenä se vain ui meidän ohi. :D Kukaan ei kyennyt ampumaan. Tuijotti vaan silmät selällään. Tilanne päättyi hervottomaan nauruun. Pimeys yllätti. Muut lähti supijahtiin. Minä nukkumaan.

Lämmin kesäinen sää, ei ole paras mahdollinen mehtäkeli mutta olihan se luksusta T-paita päällä pyöriä. Kyllä sitä mielellään muistelee kun hyytävät syyssäät alkaa. Härkilan Jerva-kesäpuku oli muuten nappivalinta. Aamujahdeissa käytin Hunters Elementin Sabrea, joka toimi kuin unelma. Olin muuten naamasta yhtä itikan pistosta...punainen näppynaama lippiksen rajalla oli vetävännäköinen ilmestys. ;)

Tää on vaan niin parasta! Yksin metsällä. Ei huoleta mikään.
Ymmärrän muutamaa lukijaani hyvin joita ärsyttää selfiet mutta tiedättekö, minä en välitä teidän jorinoista. Sen kun nalkutatte. Metsästystä harrastaa erilaiset ihmiset ja jokainen tekee sitä omalla tavallaan. Suvaitsevuus on tietysti monelle vaikeaa kun on itse niin täydellinen. 

Jahtiviikonloppu lähenee

Kesä on lusittu. Viileitä syysaamuja odotellessa. Peltoja ei ole vielä päästy edes puimaan ja puimattomille pelloille ei kannata mennä rymistelemään varsinkaan ilman pellon omistajan lupaa. Syksy laahaa jälkijunassa ja eräs riistahemmo vahvisti epäilyni kyyhkyjen parveutumisesta. Sitä ei ole vielä joillakin alueilla tapahtunut tai sitten etelän kyyhkyset ovat saattaneet jo esimerkiksi lähteä muuttomatkalle. Kotini ylikin on pyyhältänyt muutama kyyhkyparvi merta kohden. Toisaalta täällä etelässä minulla ei edes ole kunnollista paikkaa jossa kytistämään pääsisi. On siis pakko kasata paukkuja niille viikonlopuille kun on töiden ja muiden menojen puolesta mahdollista matkustaa "merta edemmäs kalaan"..

Tulevana viikonloppuna painelen Keski-Suomeen kyyhkyjä ja sorsia tiirailemaan. Siinä sivussa aamutuimaan treenataan koiria. Kiireinen ja paljon odotettu viikonloppu luvassa. Ihan parhaassa seurassa tietenkin!

Sainkin jo kommentin että eikö niitä saaliskuvia ala tulemaan kun kausikin on jo alkanut!!?? Tyyppiä taitaa ärsyttää jo minun pärstä koska viittasi selfieiden määrään...siksi päädyin tänään sienikuvaan... :D Toisaalta olisi se hassua naapurikylän Pertistä kuvia tänne lätkiä naisten mehtäkamppeet päällä...

En ole itseasiassa edes havitellut passipaikoille vielä. :) Ei tässä jäniksen selässä olla vaikka kauhia kiima päällänsä onkin...

Viikonloppuna testaan aamu -ja iltalennoilla uuden naisten Sabre metsästyspuvun Hunters Elementiltä sekä Härkilan naisten camo crome fleecen tositoimissa. Todella mielenkiintoisia molemmat!

Mukaan lähtevät niin Beretan Pigeon eli näin ystävien kesken Bertta sekä tietysti timanttikin pääsee ulkoilemaan..

Hyvää Juhannusta!

Villiturkis(kettu)/Marita Huurinainen, kuvaaja Hajonta/Joni Turunen, Meikki Studio Helmi/Milla Joska, Takki/Laksen, Villafleece/Härkila

Miten sattuikaan poden nimittäin pian viikon kestänyttä rajuhkoa kesäflunssaa ja selkä reistaa niin ettei kykene treenaamaan. Lankutushaastekin viivästyy mutta nyt ei pidä rehkiä.

Onneksi on Juhannus ja saa hetken hengähtää. Juhannuskävelyllä koirien kanssa suunnittelin ensi syksylle metsästysreissua Kainuuseen. Voi syksy tule jo!..niin tai ehkä nyt ensin nautitaan tulevasta heinäkuusta ja lämpimästä Suomen suvesta..Niin ja lomakin alkaa pian! Elämä on yhtä juhlaa...Jiiihaa!

Juhannusvinkkinä: Villiturkis lämmittää myös Juhannusyönä. :)

Hyvää Juhannusta!

Hakuamm...eikun haulikkoammuntaa

Luvassa hauskoja ratatreenejä - tavoitteena tulla paremmaksi metsästäjäksi
kuva: Joni Turunen/Hajonta, Beretta Field/Sako, Härkilä/Urheiluase
Meikki ja kampaus: Milla Joska/Studio Helmi

Ampumistaidon kehittäminen ja ylläpitäminen on todella tärkeää. Kai se on aika itsestäänselvä juttu tai ehkä se on liiankin itsestäänselvää ja siksi se jää usein tekemättä? Parit paukut radalla ennen kauden alkua...kuulostaa ehkä tutulle.

Kuuden vuoden aikana olen käynyt luvattoman vähän rikkomassa kiekkoja. Sen verran että on syksyllä tarttunut haulikko oikein päin käteen..ehkä vähän enemmän. Poden ratakuumetta mutta olen arka. En uskalla mennä kokeneempien arvostelevien silmien alle. Tosin onneksi olen päässyt käymään radalla, jossa ei ole ollut samaan aikaan muita joten olen saanut rauhassa ihastella ehjiä kiekkoja... ;)

Joka kerta radalla tulee jotain uutta jopa vanhallekin ketulle jos ei ammuntataitoon niin sitten sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Varsinkin jos uskaltautuu astumaan epämukavuusalueelle ja lähteä vaikka tanssitreeneihin suoraan radalta (heh heh...kuulin huhuja että näinkin voi käydä). Jos sanon että en pidä jostakin lajista niin oikeasti en vain osaa tai ehkä pikemminkin en ole viitsinyt opetella. Uskallan väittää monen muunkin nostavan epävarmuuden edessä inhokkikortin...voin olla väärässä ja siinä tapauksessa kuulostan hiukan oudolle..Rohkeasti vain härkää sarvista ja radalle joka iikka!

Toistot juurruttavat opittua niin hyvässä kuin huonossa, joten valmentaja auttaa oikeaoppiseen alkuun ja pian huomaatkin opettavasi jo muita! Olen itse saanut yksittäisiä ohjeita siitä miten ampuminen tapahtuu. Hyviä neuvoja kaikki ja hyvin olen pärjännyt.Paitsi että omasta mielestäni toimintani radalla muistuttaa säikähtänyttä kaurista ajovaloissa, joka töröttää haarat levällään aina kun mahdollista (se on niin turvallista harottaa jalat tukevasti maanpinnalla..naisellista)

Koskaan ei ole käynyt mielessä että ampumiseen voisi panostaa sen verran että palkkaisi valmentajan. Voi kumpa olisin tajunnut tämän vuosia taaksepäin... Nyt olen siinä pisteessä että valmennus alkaa ja olen siitä innoissani kuin pieni pupu porkkanoista.

"Lahjattomat treenaa" ei kyllä päde metsästysammunnan kanssa vaikka rata-ampumisella ja saalislaukauksella on eroa. Kiekkojen hajottamiset hyvillä opeilla auttavat myös riistalaukauksen onnistumisessa ja itsevarmuuden lisäämisessä. Tai niin ainakin haluan uskoa! Syksyllä se sitten nähdään...Voin sitten syyttää opettajaa jos en enää osu mihinkään... ;)

Ratatreenit on hauskaa ja kehittävää ajanvietettä. Tarkkuus, opitut liikeradat ja rauhallisuus - siinä minun eväät itselleni ennen valmennuksen alkamista. Tiedän että ne romutetaan! Nyt jännitän kenellä nakki napsahtaa ja kuka saa harteilleen sähköjäniksen opettamisen?! :) Pidän teitä ja itseäni vielä jännityksessä. En malta odottaa!!

Naisten metsästysvaatemallistot

Listasin nyt ekana mieleen tulevia vaatemerkkejä, joita olen katsellut itselleni. Omia kommentteja unohtamatta! :) On muistettava että naisten vartalot ovat erillaisia, aivan  kuten miestenkin. Kaikki merkit ja mallit eivät sovellu kaikille.

Minä olen tällainen aika laihahko perus-Irma -tyyppinen ratkaisu ja kranttukin vielä.. joten vaatteen pitää istua täydellisesti jotta sen kanssa on mukava hiippailla metsissä. niin ja talvella pitää olla lämmin.

Metsästysvaatteet on tehty käytettäväksi. Niiden tulee olla eri tilanteisiin ja vuodenaikaan soveltuvia eli eri tyyppisiä ja kuosisia vaatteita tarvitsemme myös me naiset! Metsässä pitää olla mukava liikkua mutta myös olla paikallaan passissa tai kytiksellä.

On ymmärrettävää että metsästysvaatteita myyvät liikkeet eivät pysty ottamaan kaikkia malleja tarjontaan, varsinkin jos ne eivät mene kaupaksi. Onko naistenvaatteita mainostettu kohdennetusti naismetsästäjille? En ole ainakaan huomannut..

Itse seuraan uutuuksia merkkien omilta nettisivuilta. Paras keino pysyä perässä! Näiden selaaminen on tylsillä junamatkoilla parasta ajanvietettä. Niin ja jos tästä puuttuu joku loisto merkki niin ilmianna heti! :)

Nämä on hauskoja :D ChasingAnimals.com

• Härkila - Näitä olisi kiva päästä testaamaan. Oma suosikkini on Estelle-takki mutta aika hintavahan se on. Onko sitten hintansa veroinen?
• Chevalier - Suosikkini. Olen ollut tyytyväinen ja seuraava hankintani on Gale windblocker. Merkki istuu minun vartalolle. Huom! Camot näyttää kivalle.
• Under Armour - Näitä suosittelen! Aivan ihania <3 ja minun vartalolle sopivia :)
• SwedTeam - Oma suosikkini on Ontario -takki.
• Pinewood Rosa - Rosa-tuotteista menee rahaa syöpäjärjestölle. Mukana myös Peltori ja Zodiak! Piristystä jahteihin!!! Pakko saada!
• Pinewood - Itselläni on peruspuku ja olen ollut ihan tyytyväinen
• Beretta - Italialaiset osaa <3 Ehkä kesälomamatkaltani tuon jotain kivaa! :)
• Blaser kesätakki ja housut - kesätakki on minun mieleen siis ihan muuten vain pidettäväksi..
• Blaser talvitakki ja housut - Housut näyttää mielenkiintoisille ja voisi toimia metsässä ja takkia voisin pitää muuten vaan.. :)
• Blaser fleece - Suosikkini!
• Seeland - Seelandin vaatteita saa ostettua useammastakin verkkokaupasta
• Erätukku - Premium Lady puku - Erätukun peruspuku on edullinen ja hyvä peruspuku joka sopii moneen vartaloon
• Sasta
• Bergans - On norjalainen merkki ja mallistosta löytyy joitakin naisten malleja...ainakin ollut joskus, nyt en vain bongannut.

Naisten metsästysvaatteista

Urho ja Mauno relaa rahin päällä :)

Ihana viikonloppu. Ei mitään tekemistä ja koirat saa lepoa. Ilman autoa en metsäänkään pääse joten on keksittävä jotain muuta. Olen selaillut netistä metsästysvaatteita pitkäveteisillä työmatkoillani, jotka ovat muuten todella rasittavia. Istua nyt kaksi tuntia päivässä pääkaupunkiseudun lähijunissa! Morjens! Tässä jotain löytöjäni, omia suosikkejani ja seuraavia hankintojani.

Pitkään ajattelin että ihan sama mitä sinne metsään laittaa kunhan on lämmin ja maastoutuu. Ajatus on hiukan muuttunut vuosien varrella, varsinkin kun naisille alkaa olla jo (Onneksi!) valinnanvaraa mutta lisää vaihtoehtoja saisi tulla! Niin ja kokemusten kautta sitä huomaa mitäs sitä oikeasti tarvitsee. Tai ehkä paremminkin ymmärtää mitkä vaatteet päällä on kiva liikkua. Naiset, metsässä voi myös näyttää hyvälle harrastuksen vaatimalla tavalla.

Suomessa metsästyspukeutuminen on hiukan tylsää. Sitä samaa ja tosiaan ei välttämättä arvosteta samoja asioita kuin maailmalla.

Itselläni on tällä hetkellä Pinewoodin peruspuku. Vedenpitävä ja paljon liikkuessa erittäin hiostava. Housut on aivan löysät ja sisävuori tuntuu hiukan epämukavalle jos ei ole pitkiksiä ;) ...mutta siis edullinen ostos noin ensipuvuksi! Ihan kuulkaas annan pluspisteitä puvun ulkonäölle.

Lapsiperheellisellä ja auntolainan omaavalla ei ole kuukaudessa paljoa ylimääräistä shoppailuun mutta pikkuhiljaa laadukkaiden ja kestävien metsästysvaatteiden ja tavaroiden hankkiminen on mahdollista ja ennen kaikkea kannattavaa. Vaatteita täytyy kuitenkin vertailla ja kerätä käyttökokemuksia ennen ostopäätöksen tekoa. Parasta olisi tietysti jos pääsisi testaamaan mutta metsästystarvikeliikkeet myy suppealla valikoimalla niin sovittaminen on lähes  mahdotonta! Varsinkin meillä naisilla!!!

Mielestäni parhaimmat naisten vaatevalikoima on ehdottomasti Chevalierilla mutta myös Härkilalla on jotain hurmaavia yksilöitä, joihin ajattelin tutustua vielä tarkemmin.

Chevalierilla on pari suosikkia joita oikeasti harkitsen hankkivani. Koiranaisen on ehdottomasti omistettava windblocker. Olen katsellut monelta eri merkiltä sopivaa tuulenpitävää ja hyvännäköistä sekä hyvin istuvaa takkia. Tulin siihen tulokseen että minun on saatava alla oleva Gale windblocker!

Toiseksi sain suosituksia kanakoiramiehiltä harkita ostettavaksi Arizona Pro Pantsit, naisten omasta mallistosta, tietysti! Ja nämä housut sopivat hyvin saman merkin windblockerin kanssa, täydellisesti. Housujen pitää olla super mukavat jalassa ja metsässä paljon liikkuva ei toellakaan tarvitse GoreTexia! Mutta toki Gore-vaatteita on hyvä kaapista löytyä. Kuvat on poimittu merkkien katalogeista ja niitä klikkaamalla pääset tutustumaan löytöihini lisää.

                 

Härkilalla puolestaan on myös pari aika huippua juttua! Nimittäin liivi joka on koiran kanssa kätevä. Itse käytän tällä hetkellä ratsastusvaatteisiin lokeroitua tikkiliiviä, mutta en metsällä. Se lämmittää mutta miinuksena on taskujen puute ja väriltään se on viininpunainen! En ole törmännyt Härkilan liiviin vielä missään! Jos sinulla on kokemuksia kyseisestä liivistä niin kuulisin niistä mielelläni. Toinen tuote josta en löytänyt hyvää kuvaa on Härkilan säärystimet eli Gaitersit. Ratsastuspuolella on myös mahtavia säärystimiä ja harmittaa että menin myymään valtaosan vaatteista ratsastuksen hiipuessa (lue elämän tullessa kiireiseksi!:)).

Vaatejuttua on luvassa lisää... :) Nyt menen nauttimaan uunituoreesta omenapiirakasta. Ihan parasta! :P