Ukkometto ja miehekäs tarina

Mettoa on kävelty ja paljon. Ehdin jo ajatella että nyt saan ensimmäiseni mutta ei vielä.
Kuvan pipo Anar Outdoor, Jussa

Olemme metsällä oman eli Kouran metsästyseuran alueella Seinäjoella kuten viikonloppuisin tavataan olla.

Kävellään metsoa aamun teerihommien jälkeen. Pasi kaartaa vasemmalle minusta. Edessäni on kaksi ukkometsoa. Jos olisin itsekäs rynnisin linnulle yksin mutta on päätetty että yhressä mennään vaikka heikoille jäille ja päätän lausua kovaan ääneen "Metso edessä. Käänny oikealle. Tuu oikealle!". Pillitän samalla pyypilliä, jotta lintu hämääntyisi huutoani ja se toimi. Metso seisoo edessäni kuin patsas. Kaula ylhäällä katsoen minuun.

Edestäni lähti hetkeä ennen huutoani lentoon iso musta ukkometso. Lensi liian kaukaa. Se olisikin ollut liian upea saalis minulle. Eteeni jäi kuitenkin toinen, vaaleampi ja pienempi ukkometso. Liian vaikeassa kulmassa minusta, kuusten lomassa. Etenen hitaasti heilumatta pyypilliä pillittäen. Sain mieheni kääntymään tarkoituksena oli että koirat nostaisivat linnun lentoon ja saisimme saalista.

Etenen hitaasti mutta en pääse puiden seassa seisovaa lintua ampumaan. Lintu ottaa muutaman juoksuaskeleen edessäni ja pian koirat nostavat vihdoin metson ilmaan. Mieheni ampui. Lintu tippui melkein syliini, olinhan se lähellä. Gini pääsi noutamaan. Se oli Ginille paras palkkio hyvästä työstä jota se on syksyn aikana tehnyt. Voi sitä onnenkoiraa.

Pasille tämä elämänsä toinen ukkometso. Edellisen hän ampui vuonna 2013.

Eka metto vuonna 2013

Mieheni on iso osa blogia nykyisin. Hän blogin miehekäs ääni joka ehkä jopa kantautuu jatkossa kirjoituksiinkin. Haluan esitellä hänet teille. Pyysin tapani mukaan häntä kertomaan ihan ite itestään.

Elämäni toinen ukkometto.
Kuvan saappaat Viking Footwear, Trophy2
ja housut Anar Outdoor, Galda

Pohjustuksena... Aiemmin hän on esiintynyt blogissa statuksella "Noutajamies" mutta oikeasti hän on seinäjokinen metsästäjä nimeltä Pasi Niemi. Puolisoni ja paras metsästyskaverini.

Löydätte hänet koiriemme kera Instagramista: @niemipasi

Lintujen houkuttelupyynti on Mun juttu
Kuvan takki Anar Outdoor, Galda

Pasi Niemi Metsänneidon The "Noutajamies" esittäytyy:

Metsästyskortin suoritin 9 -vuotiaana mutta metällä oon käyny ihan pienestä asti, ku mahduin isseen reppuun. Issee kasvatti Suomenajokoiria ja elämä pyöri lapsesta asti ajokoirahommissa. Oma ensimmäinen mehtäkoira olikin ajokki nimeltä Poka. Olin silloin 13-vuotias pojankloppi.

Hessu, Pasin viimeinen ajokki. Hessu jäi junan alle kettuajossa
Pasin synttäripäivänä vuonna 2011

Metsästyskoirat onkin ollut pienestä asti elämäntapa, ilman niitä metsästys ei oo metsästystä vaan jotain ihan muuta mistä puuttuu iso osa kokonaisuutta.

Metsästyskoirana meillä on nyt mustia metsästyslinjainjaisia labradoreja kolme. Ne sopii metsälle ku ne on miellyttämisen haluisia ja suht.helppoja kouluttaa. Ja niitä voi käyttää kaikkeen metsästykseen tai ainakin meidän omia voi. Mauno-maastonakki alias Maunoa ei tienkään saa unohtaa vaikkei se minun ole. Mäyräkoirat ja labradorit on vaan luonteeltaan kuin yö ja päivä.

Metsästän lähinnä pienriistaa, kaikki peuraa pienemmät. Hanhi touhut on parasta ja sorsastus myöhään marras-joulukuussa kun koirilta ja itseltä vaaditaan jo muutakin kun perus jutut.

Merellä

Merellä metsästäminen on tullut uutena kuvioihin mukaan. Meri on vielä avoin kortti ja mahdollisuuksia on paljon. Olen aina haaveillut pääseväni metsästämään merelle ja nyt se on mahdollista.

Tyyni meri saa mielen rauhoittumaan ja taas myrskyissä kiehtoo veden voima ja pauhu.. Se vain kiehtoo tällaista pellon keskellä kasvanutta Etelä-Pohjalaasta mettästäjää.

Metästän haulikolla. Mulla on Baikalin MP-153. Se on ollunna jo vuoresta 2007 ja hyvin pelittää.

Mettästys on mulle sama kuin elämä. Riikan kanssa meillä on hyvä yhteinen elämä.

Pohjois-Suomen erämessuille - Lippuja jaossa!

Julkaisu käyttäjältä Metsänneito - Naisellinen blogi metsästyksestä.

Me ollaan hyviä tyyppejä!

Uusin Jahdissa.fi -lehti on ilmestynyt! Käy lukemassa tietysti minun löpinät mutta toki myös koko lehti...Heti lukemisen jälkeen aloin suunnittelemaan pientä Ruotsin reissua...Kuka lähtee mukaan? :)

Julkaisu käyttäjältä Metsänneito - Naisellinen blogi metsästyksestä.

Onko metsästys geeneissä?

Huristelin kolmosen ratikalla. Se oli pitkästä aikaa hauskaa. Katselin ikkunasta ja muistelin elettyä elämää. Kallio on lähellä sydäntäni mutta en tosin haluaisi asua siellä enää..

Olin matkalla tapaamaan metsästäjää, kalastajaa ja taiteilijaa, Teemu Järveä.

Parrakas ja raamikas mies avasi rautaoven. Tilassa johon tupsahdin on luova tekemisen meininki. Yhtäkkiä arjen kiireet ja huolet vaihtuivat kivaan juttutuokioon metsästyksestä, luonnosta ja taiteesta. Joidenkin ihmisten kanssa puhuminen on huomattavasti helpompaa ja huomaan jopa kuuntelevani vaikka päälle puhuminen onkin minusta niin kivaa.. :)

Teemun ajatukset metsästyksestä ovat hyvin pitkälle samoja omien ajatuksieni kanssa. Metsästys on eettinen tapa hankkia lihaa. Luonnosta ja metsäneläimistä oppiminen niitä seuraamalla lisäävät puolestaan luonnon ja saaliin kunnioittamista. Kyse ei ole pelkästään tappamisesta vaan riistakannan  ja luonnon suojelemisesta eli hoitamisesta. Ampuminen kuitenkin on iso osa metsästystä...

Teemu Järvi - kuvaaja Unto Rautio

- Metsästys lisää saaliin kunnioittamista mutta samalla luonnon -ja riistakantojen suojelu syvenee, teemu tuumaa ja pyytää vilkaisemaan Facebook-sivulleen jossa hän on julkaissut todella mielenkiintoisen kirjoituksen suhteestaan eräilyyn. Löydät linkin alta.

- Joillakin ihmisillä on alkukantainen pyyntivietti tallella. Sama vietti toistuu vuodesta toiseen. Onhan sen nyt pakko olla sisäänrakennettu juttu. Onko metsästys geeneissä? Voi olla. Toiset tekevät sitä viettien viemänä mutta toinen ei löydä siitä sitä tarvittavaa hehkua, Teemu pohtii hyvin luonnollisesti.

Kaiken voi opetella mutta intohimo tai miksi sitä sitten haluaakin kutsua - sen on tultava sisältä.

Espoolainen Teemu innostui metsästyksestä ja kalastuksesta siis eräilystä jo nuorena. Suvusta löytyy erälläkävijöitä ja jotenkin harrastus oli luonnollinen valinta tai ehkäpä tosiaan vietti? Nyt on mökki Savukoskella ja siellä kaupunkilainen nauttii luonnonrauhasta ja käy kanalintumetsällä.

Teemu Järvi kuvaaja Unto Rautio

- Yksin metsään mentäessä kokee suunnatonta rauhaa ja hyvääoloa. Luonto on terapeuttinen. Siellä katoaa kaupungin kiireet ja hektisen elämän tuomat ahdistukset. Teemu kuvailee tunnetta metsälle mentäessä.

Tiedän niin mistä Teemu puhuu. Betoniviidakko ahdistaa ja ruuhkaisa liikenne saa hermonystyrät herkiksi.

- Kavereiden kanssa kun taas mennään vaikka kalaan niin mukaan tulee sosiaalisuus. Puhe ja toisten läheisyys vaikuttaa siihen miten luonnon kokee. Yksin samoillessa kokemus on vain voimakkaampi.

- Se on sellainen pikkupoika-fiilis kun kalastusreissu on tiedossa. Spekuloidaan säänkehitystä ja tuleeko saalista, Teemu kuvailee silmät ilosta loistaen.

Metsäneläimet ja piirtäminen


Teemun ammattitaito pohjautuu luovuuteen ja luovuus pulppuaa luonnosta. Ihailen ihmisiä jotka tekevät työkseen sitä mitä rakastavat. Teemu myöntää olevansa perfektionisti ja se on positiivista.

- Olen pikkupojasta lähtien piirtänyt ja maalannut. Minua kannustettiin ja hiukan isompana poikana hakeuduinkin opiskelemaan taideteolliseen sisustusarkkitehtuuria ja huonekalumuotoilua.

Valmistumisen jälkeen Teemu vain piirsi, teki huikeita tilasuunnitteluja ja huonekaluja. Metsästäjille ja kalastajille Teemun piirrokset ovat tuttuja mm. Metsästys ja kalastus -lehden kuvituksista, joita hän on piirtänyt vuodesta -98 lähtien.

Teemu Järvi kuvaaja Unto Rautio

Tällä hetkellä Teemu panostaa täyspainoisesti piirtämiseen.

Eläimet Teemu piirtää vahvasta mielikuvasta siitä miltä vaikka jänis näyttää kun se pakenee. Mielikuvan tukena hän käyttää valokuvia ja täytettyjä eläimiä. Näytin kuvia erähenkiselle ystävälleni. Hän tuumasi että miten ihmeessä tuosta karhusta on saatu noin pelottava ja luonnollinen?

Teemun luontoaiheiset piirrokset ovat todella hienoja. Jos kotona olisi tilaa niin voisin ottaa niistä jokaisen. Sain mukaani korttinipun joista taiteilin rentouttavana iltapuuhana taulun. Metsäneläintatskat taas pääsivät koristamaan iltapukuani lauantaina ystäväni syntymäpäiväjuhlilla Vanajanlinnassa. Huikean hauskat juhlat!

Rusakkojahdista Vanajanlinnaan

Tatska olisi kyllä aika magee...nämä on siiteimmät siirtokuvatatskat mitä olen koskaan nähnyt! Menivät täysin korun sijasta ja sopivat mustavalkoiseen iltapukuun täydellisesti.

Kinastelevat korpit

"Kinastelevat korpit" teoksen sain joululahjaksi mieheltäni koska olin sitä hartaasti toivonut. Taulu on vaikuttava. Kuvaa hyvin jopa meidän ihmisten elämää...minä ja mieheni...kinastelevat korpit.. Korpit sopivat myös lentelemään kotimme korkeaan rapukkoon.

Jokaisesta myydystä korppijulisteesta menee 5€ luonnonperintösäätiölle, joten julisteen ostaja tekee samalla muutaman roposen verran hyväntekeväisyyttä.

Kuvaaja Teemu Järvi

Forest greetings By Teemu Järvi www.teemujarvi.com

Jos Finnish Design kiinnostaa niin tutustu oitis sivustoon www.jarvi-ruoho.com/works/products.html

Julkaisu käyttäjältä Teemu Järvi Illustrations.

Mäyräkoirapojat Mauno ja Urho telkkarissa

Julkaisu käyttäjältä Metsänneito - Naisellinen blogi metsästyksestä.

Nainen metsästää - mies mukaan metsälle

Nainen on nainen vaikka metsästäisikin. Kuva Joni Turunen, Hajonta

Naisten metsästysharrastus saa huomiota aina kun aihe nousee esille. Se on ihan hyvä koska miesten metsästysharrastus on perus äijämeininkiä, normitoimintaa. Naiset tuovat harrastukseen mielenkiintoa, aiheuttavat kysymyksiä ja ihmettelyä, positiivista pörinää mutta myös tuovat metsästyskulttuuriin uusia tuulia. Harrastuksesta puhutaan ja ollaan reilusti ja avoimesti onnellisia.

Metsästys harrastuksena kehittyy. Aina oppii jotain uutta mutta perinteistäkin on hyvä pitää kiinni. Uudet tuttavuudet ja asioista puhuminen tuo uusia näkökulmia ja tekee harrastuksesta mielenkiintoisen, sosiaalisen. 

Välillä kuulostaa siltä että joidenkin maailmankirjat ovat sekaisin. Ensin naiset tarttuivat moottorisahaan ja sitten metsästysaseeseen.  Ajavat traktoria ja juovat olutta. Nuo kaikki ovat minulle tärkeitä asioita. Kyllä, kylmä olut on maailman paras saunajuoma. :)

Naisten eräharrastuksissa ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä. Metsästys ei tee meistä metsästävistä naisista mitenkään outoja lintuja tai mieleltään vinksahtaneita. Tosin harrastus ei sovellu kaikille naisille tai soveltuu mutta se vaatisi tietynlaista asennemuutosta jos roskiksellekaan ei voida mennä ilman meikkiä ja korkkareita… :)

Metsästys on luonnollinen, moninainen ja "aatelinen" harrastus, jossa on tilaa ja mahdollisuuksia kaikille niin miehille kuin naisillekin. Suomalaisten tulisi vain unohtaa katkeruus ja kateellisuus, sillä jaettu ilo on huomattavasti kivempaa kuin kyräily ja toisten tekemisten arvostelu.

Naiset innostuvat metsästyksestä miehensä ja/tai koirien kautta mutta ei pidä yleistää. Esimerkiksi metsäalalla naisten metsästys harrastuksena ja elämäntapana ei ole mikään erikoisuus. Moni alalle hakeutuva nainen metsästää tai viimeistään opintojen myötä innostuvat metsästämään(ei pidä yleistää! ;)). Kuulun itse työyhteisössä naisvaltaiseen tiimiin, jossa suurin osa naisista metsästää ihan omasta kiinnostuksesta.

Jokaisella on oma tarina

Minun metsästysharrastuksesta kiitän ensisijaisesti omaa rakasta veljeäni. Hän on aito elämäntapametsästäjä, jonka tietotaitoa arvostan ja ihailen. Metsästys on osa elämää ja sitä se on ollut pikkupojasta saakka. Lapsena veljeni sai ampua piekkarilla jo pienestä pitäen mutta tyttönä en saanut aseeseen koskea. Kuljin mukana ja seurasin sivusta. Aihe kiinnosti mutta en edes uskaltanut myöntää haluavani mukaan.

Metsäopintoihin lähdin vastoin vanhempien toivetta ja tahtoa. Vanhemmat olivat ihmeissään kun lukion käynyttä tyttöä kiinnosti metsurin opinnot ja haaveena olivat metsätalousinsinöörin opinnot. Metsä on aiheena kiinnostava ja täynnä mahdollisuuksia - on tehtävä sitä mikä tuntuu omalle. 

Metsästys on osa metsien monimuotoista käyttöä mutta myös metsäluonnon hoitoa riistanhoidollisina toimina. Metsäopintojen edetessä eksyin tosin tieltäni ja muutettuani Helsinkiin kaikki maalaisen ajatusmaailman omaavan ihmisen perustarpeet päivittäiseen luontokosketukseen hiipui lähes olemattomiin. Olin onneton.

Elämä opettaa ja perusasioiden äärelle on onneksi helppo palata. Pyysin vihdoin nuorena aikuistuvana naisena veljeäni ottamaan minut mukaan metsälle, opettamaan. Suoritin tutkinnon ja sain kaupunkilaismiehenikin innostumaan sekä hankkimaan metsästyskortin. Nyt miehelläni on kaikkea metsästykseen liittyvää enemmän kuin minulla on koskaan ollut tai uskalsin koskaan haaveilla. Kun tavattiin. Hänellä ei ollut edes ulkoiluhousuja!

Eli voi se mennä toisinkin päin ja mies seuraa naista metsästyksen pariin. Nyt olen ollut metsästyksen parissa omalla tavallani tiiviisti kuutisen vuotta, ikuinen aloitteleva metsästäjä. Saalista en paljoa ole saanut mutta en ole siitä pahoillani.

Metsästys on meillä parisuhteen yhteistä aikaa mutta toki myös sitä omaa aikaa ja niitä kiireisen arjen juhlallisia ja odotettuja hetkiä.

Tästä minä tykkään

• Tykkään kulkea nöyränä metsällä ja olla osa luontoa
• Syödä riistaruokia hyvässä seurassa
• Harjoitella aseiden käsittelyä ja ylläpitää taitojani
• Opettaa lapselleni metsän arvostusta sekä monimuotoisia käyttömuotoja
• Tykkään tavata samanhenkisiä ystäviä ja tutustua uusiin ihmisiin metsästyksen parissa
• Tykkään olla onnelinen.

Metsästysjutut Koiramme-lehdessä

Koiramme kesäkuun numerossa on loistavia juttuja! Kannattaa vilkaista.

- Ilvekset kaadetaan koirien avulla, Tommy Arfman kirjoittaa hyvän pätkän aiheesta.

Viime metsästyskaudella ilveksiä kaadettiin Riistakeskuksen myöntämillä poikkeusluvilla ennätykselliset 505 yksilöä joista valtaosa kaadettiin koirien avustuksella.

Kerran olen ollut mukana seuraamassa ilvesjahtia. Ajo tapahtui ajokoiralla ja ilveksen liikkuminen koiran edellä oli todella mielenkiintoista seurattavaa. Ajo päättyi tuolloin hukkaan.

Kaupunkilaismetsästäjät

Toinen kiintoisa juttu Heidi Lahtisen kirjoittamana - Helsingissäkin asuu metsästäjiä koirineen. Jutussa esiintyy kaksi hyvin erilaista metsästyksen parissa toimivaa naista ja mies, koiraharrastajia kaikki. Suosittelen lukemaan!

Juttuun viitaten metsästyseuroihin todellakin kaivataan asennemuutosta. Toki asenteellisiakin seuroja löytyy. Vieraslupien saaminen on esimerkiksi helpottunut. Vierasluvat ovat seuroille myös mahdollisuus lisätä roposia seuran kassaan samoin hyvin järjestetyt kutsujahdit.

Seurat panostakaa nuoriin!

Seurojen tulisi panostaa nuoriin aloitteleviin metsästäjiin ja heihin tulisi suhtautua avarakatseisemmin. Nuorten innostus lopahtaa helposti jos he eivät pääse mukaan toimintaan. Metsästys on mitä parhain harrastus niin maalla asuville mutta erityisesti kaupungissa asuville nuorille.

Ukkoutuvissa ja vanhenevissa seuroissa kiinnostus pienpetojen, jänisten, kyyhkyjen, sorsien...metsästykseen on hiipunut sillä ikä painaa ja into lopahtaa. Mielessä pyörivät helposti vain hirvien lihaosuudet tai muut riitaisat aiheet.. Nuorilla ja aloittelevilla puolestaan on intoa pienriistan pyyntiin. Pienriistan pyynti on myös hyvää harjoitusta ja mahdollisuus tutustua metsästysalueeseen.

Seurat voivat vaikuttaa alueellisesti metsästyksen hyväksyttävyyteen ja metsästysalueiden säilymiseen. Asenne on ratkaiseva tekijä.

Jahtinaiset ja Metkut mielessä - Metsästys sopii kaikille

Juttu jahtinaisista sijoittuu tällä kertaa Pohjois-Karjalaan. Alueella on metsästäjiä 11 9466, joista naisia on 1156. Metku on puolestaan Pohjois-karjalan metsästystoiminnan ja -kulttuurin toimintakentän selvityshanke. Näitä asioita yhdistää energinen nainen ja hänen kiinnostus metsästykseen. 

Metkussa ja Pohjois-Karjalan naismetsästäjissä puuhanaisena toimii energinen ja puhelias Jaana Puhakka. Aivan upea tuttavuus. Aikaansaava ja muita innostava persoona.

Yleisesti katsottuna metsästys on maakunnissa elämäntapa ja perinne, jota on hyvä pitää yllä eri tavoin, vanhaa vaalien ja uutta oppien. Toiminnan tulisi olla avointa kaikille halukkaille, ilman sukupuoleen tai ikään liittyviä rajoitteita.

Miten naiset innostuvat metsästyksestä?

Otsikko voisi olla että - Kaiken takana on nainen! ...ainakin Pohjois-Karjalassa. Jaana asuu Ilomantsissa. Hän on lähtöisin perheestä, jossa on aina metsästetty. Mies metsästää myös joten kaikki tämä on pulppuaa syvältä sydämestä. Vaikka Jaanalla onkin ollut metsästyskortti vasta vuoden niin hän tietää asioista sitäkin enemmän. - Mietin että mitä minä kotona istun ja odotan kun voin itse tehdä samaa, metsästää, Jaana sanoo tomerasti.

Naisia ei ole koskaan kannustettu metsästyksen pariin mutta nykyään naiset lähtevät metsälle siinä kuin miehetkin oli asuinpaikka sitten kaupungissa tai maalla. Voisin kuvitella että naiset ovat osittain innostuneet metsästyksestä koiraharrastuksen kautta. Miten sinä olet kiinnostunut metsästyksestä?

Minä puolestaan innostuin veljeni kautta mutta myös koulutustaustallani on osuutta asiaan. Meillä homma meni niin että minä innostutin mieheni metsästämään. Nyt hän hurahtanut täysin Erä-Jormaksi, omalla tavallaan. Meidän tapauksessa näkyy selkeästi ero siinä että mies kuuluu muistaakseni kolmeen seuraan mutta minä en yhteenkään.

Metsästyskulttuuri Suomessa miesten heiniä

Metsästys on ollut kautta historian miesten hommaa. Tuo ajatus on valloillaan vielä alueellisesti ja paikallisesti koko Suomessa. Tavallaan ihan normaalia. Minun lapsuudessa tyttölapsi ei saanut edes koskea aseisiin. Veljeni puolestaan kantoi piekkaria karrikoidusti vauvasta saakka...

Metsästävä mies on raavas alkuihminen, joka tuo riistaa pöytään ja viettää suurimman osan elämästä tuijotellen Suomen metsiä ase kourassa. Tuo kuvitelma on mielestäni tavallaan osa kansanperinnettä, jonka ei tarvitse kadota vaikka naisten osuus kasvaisikin. Metsästys on siitä hauska harrastus että sen voi jokainen soveltaa oman näköiseksi omien kiinnostusten ja elämäntilanteen mukaan.

Mielikuva metsästyksestä on nykyaikaistunut, teknistynytkin ja vain yksi muutos on se että naiset ovat näkyvemmin mukana kuvioissa. On metsästäviä perheitä, joissa on ihan normaalia että vuorotellen vanhemmat hoitavat lapsia kotona, sillä välin kun toinen nautiskelee metsän rauhasta yksin tai metsästysporukassa.

Metsästys harrastuksena on muutakin kuin saalistamista. Harrastukseen kuuluu yhteisöllisyys vaikka varmasti iso osa kävelee metsissä yksin tai koiran kanssa. On silti hetkiä jolloin kokoonnutaan saman nuotion äärelle rupattelemaan. Perinteinen kokemusten jakaminen erätulilla on osittain saanut sosiaalisessa mediassa uuden ja laajemman ulottuvuuden.

Uskallan ennustaa myös että naiset tuovat Suomen metsästyskulttuuriin uusia tapoja ja näkemyksiä eli rikastuttavat omalla tavallaan kulttuuria.

Jahtinaiset ovat erilaisia

Naisten jahtiseuran perustamiselle oli Pohjois-Karjalassa tilausta ja varmasti on tilausta muuallakin. Pohjois-Karjalan lisäksi tiedän toisen naisporukan joka sijaitsee Turun suunnalla. Varmasti muitakin - kertokaa ihmeessä jos tiedätte!

Osa naisista kaipaa jotain omaa. Toisille sopii sekaseurat tai ukkoporukat. Onhan niitä miesseurojakin niin miksi ei voisi olla naisseuroja? Itse kannatan sekaseuroja mutta aina se ei ole niin yksinkertaista. Naiset eivät nimittäin pääse kaikkiin seuroihin! Ja ihan heittona onhan maatalousnaisetkin olemassa ja aktiivisia toiminnassaan ovatkin!

Ymmärrän hyvin naisten metsästysseuran perustamisen tarpeen. Tässä on kysymys yhdessä tekemisestä ja erätaitojen oppimisesta naisten kesken. Tunnen henkilökohtaisesti paljon naisia, jotka ovat suorittaneet metsästyskortin mutta eivät pääse totetuttamaan itseään, saatika että olisivat koskeneet koskaan aseeseen. Yhdessä on helpompi lähteä liikkeelle ja päästä esimerkiksi maattomana metsästäjänä metsälle. 

Voin kertoa että pääkaupunkiseudulla tämä on vielä vaikeampaa.. Osalle naisista voi myös olla vaikea soluttautua miesten joukkoon. Osa ei halua ehkä metsästää mutta he haluavat olla toiminnassa muuten mukana... näkökulmia ja lähestymistapoja voi olla useita.

Mistä kaikki alkoi ja mitä on luvassa?

Pohjois-Karjalan Jahtinaisten seuran nettisivut aukenevat loppukesästä. Siihen saakka tiedon jakaminen tapahtuu facebookissa ja sähköpostilla.

Kaikki alkoi facebookista. Alueen naisille perustettiin ryhmä Pohjois-Karjalan naismetsästäjät. Kyseessä on suljettu ryhmä mutta äkkiseltään ryhmäläisiä oli 100 ja kirjoitushetkellä (17.6.2014) hetkellä 150. Ilman sen suurempaa markkinointia.

Aktiivisia jahtinaisia on tällä hetkellä 30 ( tämä hetki oli viikko sitten!)

Jahtinaisten seuraan voi liittyä kuka nainen vaan ja mistä vaan. Naiset ympäri Suomen ovat siis Tervetulleita mukaan toimintaan.

Toimintaa ja tapahtumia

Pohjois-Karjalan Jahtinaiset tulevat järjestämään toimintaa ja tapahtumia. Metsästysammunnan ABC eli ampumakoulutusta järjestetään 3 kertaa tänä vuonna. Aseen käsittely ja erätaidot ovat osalle naisista uusia asioita mutta ei mahdottomia. Yhdessä niidenkin opettelu on huomattavasti helpompaa.

Seura järjestää varainhankintaa, jolla rahoitetaan Pohjois-Karjalan nuorten metsästysharrastusta ja nuorille suunnattua koulutusta sekä opastusta. Yhtenä isona tapahtumana on tyttöjen eräleiri. Leiri pidetään ensi vuonna ja se on valtakunnallinen, joten kannattaa pistää korvan taakse ja seurata uutisointia sekä liittyä seuraajaksi facebook-ryhmään.

Jahtinaiset järjestävät myös kutsujahteja, riistaruokakursseja, naisten riistatulet ja tietysti pikkujoulut. Yhtenä isona tavoitteena on päästä kahden vuoden päästä hirvimetsälle omalla seuralla. Luvassa on myös kansainvälistä toimintaa!

Aktiivisella ja iloisella porukalla tämä kaikki on mahdollista. Nostan hattua tälle aktiiviselle porukalle! Teette loistavaa työtä.

Tyttökalenterilla varoja toimintaan

Kalenteri ei ole mikä tahansa sutturakalenteri vaan kalenterissa tuodaan esille metsästyksen kokemuksellisuus. Malleina ovat metsästävät upeat naiset. Kalenteri tulee myyntiin loppu vuodesta ja sen tuotoilla rahoitetaan seuran toimintaa.

Kolin erämessut - Naisten erävaatteiden muotinäytös

Kolin erämessuilla naiset tekivät näyttävän esittäytymisen (Kuvia löytyy Facebookista). Naiset esittelivät messuilla naisten erämuotia. He perään kuuluttavat että vaikka naisia on metsästäjissä prosentuaalisesti vähän niin olemme silti iso ja varteenotettava kuluttajaryhmä jota ei pidä unohtaa. Naisetkin haluavat pukeutua asianmukaisesti, metsällä kun ollaan.

Nyt jos joku uskaltaa tulla sanomaan että nyt ne naiset vain vöyhkäävät vaatteiden perään niin sanoja on hakoteillä. Miehet hifistelevät erävaatteilla nykyään yhtälailla. Ja ihan huomiona... Metsässäkin saa näyttää hyvälle jos niin haluaa mutta pääasia on kuitenkin vaatteiden käytännöllisyys ja soveltuvuus itse asiaan.

Metsästys on meille kaikille yksi upea elementti lisää luonnossa liikkumiseen!

Uutisia aiheesta:

Miesten metsästysasut eivät miellytä

Naismetsästäjät herättävät keskustelua erävaatteista

Naistoimikunnat pistävät ukkoutumiselle stopin