 |
| Urho metsäkellii sillä aikaa kun Mauno tekee hommia :) |
Ensimmäinen ajotreeni tälle vuodelle takana. Mauno-maastonakki päästettiin tuttuun maastoon kevyen vesisateen saattelemana. Aivan päätöntä menoa :D ... Löysähkö haukku joka paikkaan. Häntä heiluu tiukasti ja rintarottingilla eteenpäin. Selkeitä keskittymishäiriöitä.. :) Ajateltiin jo että ei siitä mitään tule kunhan saa louskuttaa hetken. Katsellaan nyt sieniä tässä odotellessa...
Kun innokas äänenavaus vihdoin loppui ja kaksi hernettä löysivät toisensa, niin homma alkoi luistamaan. Ääneenkin tuli erillainen saundi kun karstat oli kähisty. Sieltä se sorkan tuorehaju sitten vihdoin löytyi.
Ajo sujui sitten lopulta niin hyvin että hienohelma Mauno ui elukan perässä kapeiko yli ja vieraalle maalle. Mentiin perässä jalkapelillä kiertäen järveä. Minä kipeällä jalalla 3v tyttöä Manducassa kantaen (hiki). Seurattiin ajoa siinä toiveessa että ajo kääntyisi takaisin päin mutta ei. Puolen tunnin päästä lähdettiin ottamaan poikaa kiinni sitten toen teolla.
Trackeri toimi loistavasti ilman pätkimisiä. Maunon kiinni ottaminen olikin sitten hankalampi homma. Kalliomaastossa eka kerta sitten viime kauden...olisihan se pitänyt arvata. kahden kilometrin etumatkaan tarvittiin auto.
Sitten pussitusta. Täytyy päästä ajon eteen ettei käy hassusti ja vihdoin sellainen tilaisuus tulikin mutta sitten tulee se kauan pelätty hukka. Minä käyn juoksemassa maastossa lenkin mutta isot kalliot tuottivat tuskaa ja paluumatkalla lennän pää edellä mutaojaan. Voi väsymys. Perus rymyreissu! :)
Mauno on niin jääräpää että hukka ottaa sen päähän. Villiä hakua ja korvissa sammalta. Koiratorvea ja kutsuhuutoja...ihan turhaan. Se kuuli kyllä. Pysähtyi oikein kuuntelemaan mutta ei voinut sitten millään tulla luo.
VIHDOINKIN koira kiinni mutta yllätykseksi ei se ollut tippaakaan väsynyt! Kiukkuinen koira autoon ja kotia kohti Mäkkärin kautta...oltiin sen verran nälkäisiä, pikkuneiti eniten.
Voi kun Mauno olisi tavallaan yhtä kuuliainen kuin Urho. Urhon voi helposti päästää tuttuun maastoon ilman pantaa koska Uki tulee aina takaisin...tosin ei se kyllä aja jos ei pääse elukan pakaraan kiinni. Uki on jälkikoira ja hyvä niin. Se touhu sopii sen luonteelle.
Olipas vain mukava sunnuntai! Seuraava "ajotreeni" Maunolle on sitten rusakkoajo ja eiköhän sinne passiinkin silloin mennä napottamaan.. :)
