Punkki-punkkareilta terkkuja..

Mauno vähän relaa...Scalibor-punkkipanta on joustava eikä näytä haittaavaan äijiä..mitä nyt kiusalla repii ne irti. Nämä tyypit on melkoisia veijareita...onks tyyny hyvin?

Keväällä punkit heräsi henkiin ärsyttävän varhain (tai ainakin se tuntui siltä!). Tautipesäkkeet hyökkäsi kimppuun sankoin joukoin ja varmasti aika monen lemmikin herkkään hipiään. Kituuttelin pari viikkoa punkkitarkastusten kanssa joka ilta. Voin kertoa että koskaan ei ole ollut näin paljoa punkkeja vaikka me könytään puskissa ja merenrannalla jatkuvasti... Olenkin aina nauranut että ehkä maistutaan koko jengi niin pahalle ettei ne meihin tartu.

Lupailin laajempaa "punkkipantatsekkausta" erään synkän yön pikkutunneilla mutta eipä tässä ole kerennyt sen suuremmin tsekkailemaan muuta kuin että muistaa hakea lapsen päiväkodista oikeaan aikaan. Hervotonta kilpajuoksua kellon kanssa koko kevät ja niinhän se menee että (iisisti sanoen) ensin työ ja sitten huvi...mutta mihin tässä sanonnassa mahtuu se kaikki muu sälä? Sitten paluu itse aiheeseen eli punkkipantaan.

Aikaisempina vuosina on pojille ruutattu iholle laitettavaa punkkiainetta mutta sen teho ei kestä koko kesää ja sekös minua harmittaa. Loppukesästä hoito täytyy uusia jos muistaa.. Tänä kesänä päätin kokeilla meille jotain uutta ja hankin molemmille pojille Scalibor -punkkipannat. Pantojen suojaa-ajaksi on luvattu jopa 5-6kk. Eka kuukausi pian takana. Hyvin toimii! Ei yhtään Punkki-punkeroa kummassakaan koirassa. 

Aluksi pelkäsin että mitähän tästä tulee, sillä perheen neiti 4v on tottunut koiranhalaaja. Mietin että entäs jos hän ei malta olla erossa koirista ja hipelöi pantoja koko ajan. Hyvin kuitenkin menee. Tyttö käy maltillisesti kertomassa rakkauden osoituksiaan ja pantoihin hän ei koske kun kerran on kielletty.

Molemmat koirat osaavat ottaa pannat pois itsenäisesti, joten niitä saa olla koko ajan kiinnittämässä takaisin mutta se on pieni vaiva. Pannat saa myös helposti narikkaan eli säilytykseen ja pantoja tulee käsitellä pakkauksen ohjeiden mukaisesti.

Tuttavaperheen mäykkyneiti kokeilee luontaissuihketta ja kerron sen tehosta pian lisää kunhan kuulen uutisia.

Riistan talviruokintaa ja ajojahtia Maunon kanssa

Lunta tulla tupsahti mutta ei vielä niin paljoa etteikö tappijaloilla voisi ajattaa. Se mikä tulee tuppaa tänä talvena myös sulamaan. Pahimmat pelonaiheet koiramiehelle ovat varmaankin heikot jäät ja pettävä lumi ojien ja rapakoiden päällä. Merenrannalla myös liukkaat kalliot aiheuttavat päänvaivaa.. 

Kaurisjahdin päätyttyä kavereille annetaan lisäenergiaa. Ensin liikuntaa ja sitten ravintoa. Pianhan tuo on kauriskausikin ohi tältä vuodelta. Ruokintaa jatketaan jotta metsäneläimet pärjäävät talven yli.

Talviruokintaa tehostetaan lumen lisäännyttyä. Katokseen on hyvä kipata jyviä kunhan pitää huolen ettei tarjoile hukkakauraa! Jos olisi pakkasta niin porkkanat pienittäisiin lapion tai vesurin avulla sopiviksi suupaloiksi. Tarjolla on myös omenaa ja sokerijuurikasta.

Ruokintapaikat on hyvä sijoittaa pelloille tai muutoin aukeille paikoille, jotta peuran ja kauriin on hyvä paeta esimerkiksi Ilvekseltä. Kuvissa talviruokintapaikka on sijoitettu pienelle riistapellolle.

Ajosta ei tällä kertaa ei tullut saalista vaikka tilaisuuksia olisi ollut. Emät pitivät vasoistaan hyvän huolen. Sarvipäät puolestaan keikistelivät vasta kun aseet oli lykätty pussiin. :)

Mauno ajoi mäyräkoirakavereidensa kanssa hienoja vetoja. On kuitenkin osattava olla valikoiva vaikka lähellä kävisit. Emää ei vasoilta ammuta ja ampumakulman on oltava hyvä. 

Seuran miehet (jossa usein vierailen Maunon kanssa) ovat tottuneita ja rauhallisia metsästäjiä. Ammuta ei liian lähelle tai kauas. On annettava mahdollisuus myös paeta rauhassa. 

Rauhassa eläimet liikkuvatkin. Ajojahti ei ahdista eläintä vaan liikuttaa rauhallisesti pienellä alueella. Omalta reviiriltä poikkeava yksilö palaa aina alueelle.

Ajojahti on mielenkiintoisempaa mielestäni kuin kyttäys. Tulee liikuntaa ja porukasta riippuen ja päivät ovat hauskoja.

Kyttäys on omanlaista puuhaa. Kyttäykseen pätee myös valikointi. Kaikkia ei pidä ampua jotka paikalle tulee. Pari kertaa voi vain seurata ketä paikalla käy...toisaalta nykyisin moni varmasti tarkkailee kotisohvalta riistakameran ja kännykän avulla eläinten liikehdintää. Se on ihan ok mutta varsinkin metsästyksen aloittelijoiden suosittelen menemään metsään ja seuraamaan metsäneläinten elämää.

Rusakkojahdin tärkeä tehtävä

Jänis -ja rusakkojahti on huippua puuhaa. Hyvän jäniskoiran kanssa ajopuuhissa vierähtää päivä rattoisasti. Mauno ajaa jänistä mutta kauris- ja peura aikaan suotavaa olisi pysytellä sorkan jäljellä. Tuttavapiirissäni on jänisajureita niin mäyräkoirissa kuin Suomen ajokoirissakin. 

Suomen Riistakeskus ystävällisesti muistuttaa että ongelmia erikoisviljelmille, puutarhakasveille tai rehupaaleille aiheuttavat rusakot ja metsäjänikset on syytä poistaa metsästysaikana.

Viljelijän on hyvä ottaa yhteyttä metsästäjiin asap, jotta tuleva vahinko voidaan estää ennen herkkääkin herkempää lisääntymisaikaa. Tulen mielelläni mukaan jahtiin Keski-Suomen tai Uudenmaan alueella. Kerään mäykkypartion oitis apuun. Mukaan saattaa tarttua tarpeen vaatiessa pari jousiampujaa ja haulikon ulkoiluttajaa.. :)

Olen aikaisemminkin toitottanut maanviljelijöiden ja metsästäjien yhteistyötä. Tässä siihen yksi oiva pointti. Valitettavasti vaikka se pitkäkorva on niin söpö (kuten meidän pihalla elävä Rauli-rusakko) niin silti kyseessä on hurjasti lisääntyvä tuhoeläin. (Rauli käy naapurikylässä kiksauttelemassa ja kettu pitää huolen ettei poikaset juokse isin perässä).

Sitä ei ehkä tule ajatelleeksi että jäniseläinten erikoisviljelmälle aiheuttamat menetykset voivat olla pahimmillaan tuhansia euroja! Paksun lumen aikana erityisesti rusakoilla on taipumusta kerääntyä helpon evään äärelle esimerkiksi minun omenapuita syömään. 

Halutuimpia kohteita ovat omenapuut, nuoret vadelmat ja pensasmustikat (..joita voisin testiviljellä ensi kesänä). Myös maataloudessa käytettävät rehupaalit ovat rusakoiden mieluista ravintoa eli siis tiedät varmaankin muurahaisen munat! Oih, mitä herkkua.

Miten metsästys tapahtuu?

Metsästys on tehokkainta toteuttaa ajometsästyksenä. Ajoon soveltuvat niin mäyräkoirat kuin Suomen ajokoiratkin ja jotkut muut karvapallot. Rusakoiden päivämakuut ajetaan koirien avulla. Passimiesten sijoitteluun on kiinnitettävä huomiota. Turvallisuusnäkökulmat ovat metsästyksessä aina tärkeä ottaa huomioon!

Passipaikkoja suunniteltaessa on syytä kuitenkin muistaa, että ilman rakennuksen haltijan tai omistajan lupaa ei riistaeläintä saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Rakennuksen haltijan luvalla on metsästys mahdollista lain määräämää minimiä lähempänä eli vaikka talon nurkalta.

Jos ajava koira pyyhältää pihasi läpi niin ei kannata närkästyä. Koira saa huidella naapuriseuran mailla tai metsästysalueen ulkopuolella lain mukaan puoli tuntia ilman että sitä häiritään. Tosin aina sen puolen tunnin jälkeenkään kuuma koira (HotDog) ei kiivaasta ajosta helpolla pois tule.

Metsästystapahtumasta täytyy tiedottaa aina alueen maanomistajille myös niille jotka eivät koe tarpeelliseksi suojata omaa kasvustoaan ja osa heistä saattaa olla jopa kiinnostunut tulemaan mukaan iloiseen jahtijoukkoon. 

Loistavaa sosiaalista yhteistä ulkoilua siis luvassa! Päivän päätteeksi voi vaikka kahvitella tai syödä riistakeittoa metsästysmajalla niin tai sitten ihan vaan kärventää makkaraa nuotiolla...ottaa pari kaatoryyppyä esim. pillimehut.

Rusakon ja metsäjäniksen metsästysaika on ihanan pitkä, se alkaa vuosittain 1. syyskuuta ja jatkuu helmikuun loppuun eli kauriin metsästyksestä siirrytään sopivasti jänismetsälle.

Juttuni pohjana on käytetty Suomen Riistakeskuksen tiedotetta: http://riista.fi/viljelyksia-vahingoittavat-rusakot-metsastettava-ennen-kevatta/

Ajohommissa ja jouskatreeniä merenrannalla

Klo 7.00 - Mauno ei jaksa nousta

Maunon silmä alkaa kirkastua

Yksi tällainen kiitos!

Jänis Vemmelsääri loikki karkkona kaurisajosta

Lähdin katsomaan mitä Mauno puuhailee. Matkalla kurkistelin luolaan. Onks ketään kotona?

:) Jolkottelija! :)

Moro!

Tuolla se Mauno haukkuu...kauris kiss kiss...tule mamin luo!

Hupsanssaa...kaurisajo muuttui peura-ajoksi ja Mauno tuli pitkän lenkin jälkeen takaisin lähtöpisteeseen peuraemä edessä. Vasat hengailivat alueella, joten mami jätettiin rauhaan. Uudet kauriit saatiin pian ajoon mutta saalista ei tullut. - Kivaa ulkoilua hyvässä seurassa.

Myrskyistä

Ajohommien jälkeen harjoitelin radalla ja Urhokin pääsi juoksemaan.

Happy Happy...

Jäätävä tuuli teki kepposia ennen kuin opin tähtäämään tuulessa

Eka kerran kauriiseen - 4.-6. nuoli osui jo eläimeen :D en ihan vielä lähtis metsälle näillä taidoilla..

Olipas kiva päivä! Kiitos seuralle että pääsin mukaan! 

Maunon ajokilometrit 13km.

Viikonloppu - ulkoilua lumisessa metsässä...

Perjantaina pikainen pyörähdys metsämessuilla ja viikonlopun viettoon. Työntäyteisen ja mukavan viikon jälkeen perjantai-iltaa on odotettu hartaasti. Lapsi pitkästä aikaa yökylään ja rojahdus sohvalle. Kuulostaa todella mielenkiintoiselle.. :)

Pari lasia punkeroa ja Yle Femmalta nauhoitettu Dag, joka on muuten ainoa sarja jota seuraan... Nyt myös Jahtikumppanukset Lotta&Leif on päässyt nauhotukseen. Se oli itseasiassa aika hauska, erillainen...taidan jatkossa seurata sitä myös.. No niin sinne lumiseen metsään..

Viikonloppuun mahtuu myös ulkoilua. Maunon kanssa hengailtiin tänään ajomiehinä peurajahdissa. Laatuaikaa koiran perässä lompsien ja ihan silkasta hyväntekeväisyydestä.

Päivään mahtui kaksi hienoa peura-ajoa, jotka puikkelehtivat taitavasti passien ohi...ei vieläkään tälle syksylle kaatoa. Voi voi sentään..

Mikä parasta kuunneltiin kaunista haukkua Maunolta. Kivaa ulkoilla lumisessa metsässä yhdessä..tosin nyt väsyttää vietävästi. Taidan rojahtaa taas sohvalle...

Ajomatka oli liian pitkä ja meinasi mennä käpy nenään...bongasin onneksi hyvän idean joulupöytään Countryliving.com sivustolta... #pakkokokeilla :) Vahingossa kommentoin että PAM! piti sanoa että Nam..ehkä keksin tästä oman version...

http://www.countryliving.com/crafts/projects/christmas-crafts/all-about-pinecones-1206?src=spr_FBPAGE&spr_id=1453_109817462#slide-9

Ihmeiden aika ei ole ohi!

Eilen tapahtui ihme, joka sai minut hyvälle tuulelle. Sellainen tunne että nyt olen tehnyt kerrankin jotain oikein.

Olen maalla maastonakkien kanssa. Lyhyen metsälenkin jälkeen laitoin Maukan jäljestysliinalla kiinni puuhun, metsänlaitaan, niin että "näin" sen ikkunasta (en siis kuitenkaan vahdannut ikunassa). Tässä vaiheessa voi sanoa että virhe.

Puolessa tunnissa Maukka oli purrut liinan poikki...ei se nyt mikään ihme ole.. vaan se että kun huomasin asian ja paniikki valtasi mielen. Melkein aloin itkeä. Edessä on metsää ja paljon, en saa sitä kiinni ikinä. Silloin se ihme sitten tapahtui.

Huusin kitarista punaisina kerran ja Mauno tuli luokseni metsästä minuutissa! Karvakasa katsoi minua nappisilmillä ja istui eteeni. En uskonut näkemääni. Herkkuja ja kehuja ja voi sitä riemun määrää kun poika tajusi tehneensä oikein.

Tapahtuneeseen liittyen...Mauno kaivautui eilen kainalooni peiton alle tyytyväisen näköisenä ja alkoi järsimään luuta! Kuuntelin onnellista maiskutusta ja väkisinkin alkoi naurattamaan. Ei ole todellista! Maunon onnellinen maiskutus sai minut heltymään, enkä raaskinut poikaa ajaa pois koska tyyppi oli ollut niin kiltti ja tottelevainen aiemmin. Onnellinen koira on syötävän suloinen! Rakastan mäykkypoikia - Nuo karvaiset maastomakkarat ovat minun parhaita ystäviä!

Maunon eka ajotreeni tälle kaudelle

Urho metsäkellii sillä aikaa kun Mauno tekee hommia :)

Ensimmäinen ajotreeni tälle vuodelle takana. Mauno-maastonakki päästettiin tuttuun maastoon kevyen vesisateen saattelemana. Aivan päätöntä menoa :D ... Löysähkö haukku joka paikkaan. Häntä heiluu tiukasti ja rintarottingilla eteenpäin. Selkeitä keskittymishäiriöitä.. :) Ajateltiin jo että ei siitä mitään tule kunhan saa louskuttaa hetken. Katsellaan nyt sieniä tässä odotellessa...

Kun innokas äänenavaus vihdoin loppui ja kaksi hernettä löysivät toisensa, niin homma alkoi luistamaan. Ääneenkin tuli erillainen saundi kun karstat oli kähisty. Sieltä se sorkan tuorehaju sitten vihdoin löytyi.

Ajo sujui sitten lopulta niin hyvin että hienohelma Mauno ui elukan perässä kapeiko yli ja vieraalle maalle. Mentiin perässä jalkapelillä kiertäen järveä. Minä kipeällä jalalla 3v tyttöä Manducassa kantaen (hiki). Seurattiin ajoa siinä toiveessa että ajo kääntyisi takaisin päin mutta ei. Puolen tunnin päästä lähdettiin ottamaan poikaa kiinni sitten toen teolla.

Trackeri toimi loistavasti ilman pätkimisiä. Maunon kiinni ottaminen olikin sitten hankalampi homma. Kalliomaastossa eka kerta sitten viime kauden...olisihan se pitänyt arvata. kahden kilometrin etumatkaan tarvittiin auto.

Sitten pussitusta. Täytyy päästä ajon eteen ettei käy hassusti ja vihdoin sellainen tilaisuus tulikin mutta sitten tulee se kauan pelätty hukka. Minä käyn juoksemassa maastossa lenkin mutta isot kalliot tuottivat tuskaa ja paluumatkalla lennän pää edellä mutaojaan. Voi väsymys. Perus rymyreissu! :)

Mauno on niin jääräpää että hukka ottaa sen päähän. Villiä hakua ja korvissa sammalta. Koiratorvea ja kutsuhuutoja...ihan turhaan. Se kuuli kyllä. Pysähtyi oikein kuuntelemaan mutta ei voinut sitten millään tulla luo.

VIHDOINKIN koira kiinni mutta yllätykseksi ei se ollut tippaakaan väsynyt! Kiukkuinen koira autoon ja kotia kohti Mäkkärin kautta...oltiin sen verran nälkäisiä, pikkuneiti eniten.

Voi kun Mauno olisi tavallaan yhtä kuuliainen kuin Urho. Urhon voi helposti päästää tuttuun maastoon ilman pantaa koska Uki tulee aina takaisin...tosin ei se kyllä aja jos ei pääse elukan pakaraan kiinni. Uki on jälkikoira ja hyvä niin. Se touhu sopii sen luonteelle.

Olipas vain mukava sunnuntai! Seuraava "ajotreeni" Maunolle on sitten rusakkoajo ja eiköhän sinne passiinkin silloin mennä napottamaan.. :)

Huntsteel

Tervetuloa Meille!

Facebook on kyllä oiva paikka markkinoida hyviä tuotteita. Huntsteel päivittää facessa ärsyttävän ihania tuotteitaan ja markkinointi osuu ja uppoaa. Halpaa ja helppoa kun sen osaa ja tuote kolahtaa.. Parasta on että kyseessä on suomalainen tuote!

Tällaisen Tervetuloa -kyltin ostin koristamaan kotimme ulko-ovea. Kuvassa on ihan selkeästi parraton karkkari, Mauno, joka ajaa peuraa. Voi, syksyä, jahteja, mäyräkoirien ajokokeita ja tuomarointeja odotellessa.. Toki nautin kesän aurinkoisista työpäivistä siinä välissä hymyillen.

No siis Huntsteel...niin...tuuliviiri on seuraava hankintani. Ei kerrota kelleen mutta se on Suomen ajokoiralla kuvitettu ja se menee rakkaalle elämäntapametsästäjäveljelleni lahjaksi. Heille mietin jopa jotain metsästysaiheista Tervetuloa-kylttiä, koirien tarhaan nimikylttejä...kyltitän heidän kodin ja pihan aina vaivihkaa..mitähän vaimo tykkää? No tuskin mitään sillä hän metsästää myös. Nämä on niin hienosti tehtyjä että nirsompikin "kukkahattu" tykkää varmasti! (..puhun siis itsestäni :)) 

Huntsteel Facebookissa

Mauno-mäyräkoira, karkeakarvainen mäyräkoira

Jos oikein tarkasti katsoo niin mahan alle, kölin viereen, on alkanut karvoitus lisääntyä :)!

Mauno

 

Jäniskaato 12.1.2014

Pään linjat

Kroppa (kuvan laatu ei paras mutta..otan paremman kunhan herra kotiutuu)

Karvan väritys riista ja laatu niukka mutta karkea ja piikkimäinen

Kaverikuva

Lisää kuvia luvassa...